OUSMANE SEMBENE HELSINGISSÄ

MUSTAN AFRIKAN YKKÖSOHJAAJA SUOMEEN – OUSMANE SEMBENE HELSINGISSÄ 29.3.-4.3.2006

Suomen elokuva-arkistolla, Ranskan kulttuurikeskuksella, Ranskan suurlähetystöllä ja Helsingin suomalais-ranskalaisella yhdistyksellä on ilo ja kunnia saada vieraakseen huhtikuun alussa senegalilainen elokuvaohjaaja ja kirjailija Ousmane Sembene (s. 1923). Hän on kaikkein tunnetuin Mustan Afrikan ohjaajista ja yksi elokuvan historian merkkinimistä. Sembenen elokuvat ja romaanit kuvaavat väkevästi ja tinkimättömästi niin Afrikan historiaa, lähimenneisyyttä kuin nykypäivääkin. Unohtumattomia ovat hänen teostensa naishahmot: muutoksen toivo on Sembenellä aina naisten varassa.

LEHDISTÖTILAISUUS TO 30.3. KLO 12-14 ELOKUVATEATTERI ORIONISSA
Lehdistön edustajat ovat tervetulleita tapaamaan Ousmane Sembeneä torstaina 30.3. klo 12-14 elokuvateatteri Orioniin (Eerikinkatu 15). Haastatteluista pyydämme sopimaan erikseen suunnittelija Satu Laaksosen (09 6154 0225, satu.laaksonen@sea.fi) kanssa mielellään hyvissä ajoin ennen pressitilaisuutta.

Kuvamateriaalia voi tiedustella elokuvasihteeri Outi Heiskaselta (09 6154 0224, outi.heiskanen@sea.fi).

Lisätietoja Sembenestä löytyy mm. seuraavista linkeistä:
http://www.imdb.com/name/nm0783733/
http://www.newsreel.org/articles/OusmaneSembene.htm
http://www.mtholyoke.edu/courses/sgadjigo/sembene2.html
http://www.cinema-scope.com/cs21/int_pride_sembene.htm

Pressitilaisuus tulkataan suomeksi – tarjoilua – tervetuloa!

YLEISÖTILAISUUS "LÄHIKUVASSA OUSMANE SEMBENE" LAUANTAINA 1.4. KLO 14-16 ORIONISSA

Lauantaina on yleisöllä mahdollisuus tutustua lähemmin sekä Ousmane Sembenen tuotantoon että monipuoliseen taiteilijaan itseensä elokuvateatteri Orionissa järjestettävässä yleisötilaisuudessa. Suomeksi tulkattava tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. TERVETULOA!
OUSMANE SEMBENEN ELOKUVIEN SARJA ELOKUVATEATTERI ORIONISSA OHJELMA:
28.3. TI klo 17.00 & 5.4. KE klo 17.00

LA NOIRE DE…, Ranska/Senegal 1966
Thérèse N’Bissine Diop, Robert Fontaine, Anne-Marie Jelinek
K11 - 65 min

BOROM SARRET, Senegal/Ranska 1963
English subtitles - 20 min
31.3. PE klo 17.00 & 8.4. LA klo 17.00

MANDABI, Ranska/Senegal 1968
Mamadou Gueye, Younousse N’Diaye, Issa Niang
perjantain näytöksessä vieraana Ousmane Sembene
English subtitles - S - 105 min

HUOM! 1.4. LA klo 14.00-16.00
LÄHIKUVASSA OUSMANE SEMBENE
kaikille avoin yleisötilaisuus
vieraana Ousmane Sembene
tulkataan suomeksi - vapaa pääsy

1.4. LA klo 17.00 & 7.4. PE klo 17.00
EMITAI – JUMALAT ((Emitai), Senegal 1971
Pierre Blanchard, Robert Fontaine Jr, Michael
Remandeau

lauantain näytöksessä vieraana Ousmane Sembene
English subtitles - K7 - 103min

2.4. SU klo 17.30 & 4.4. TI klo 16.45
XALA, Senegal 1974
sunnuntain näytöksessä vieraana Ousmane Sembene
Tierno Leye, Seune Sam, Younousse Seye
English subtitles - S - 116 min

6.4. TO klo 17.00 & 9.4. SU klo 17.45
CEDDO, Ranska/Senegal 1977
Mamadou Ndiaye Diagne, Tabara Ndiaye, Ousmane Camara
English subtitles - K11 - 120 min

11.4. TI klo 16.45 & 16.4. SU klo 19.15
LE CAMP DE THIAROYE, Senegal/Tunisia/Algeria 1987
Ibrahima Sane, Mohamed Dansoko Camara, Jean Daniel Simon, Sijiri Bakara
English subtitles - K15 - 150 min

12.4. KE klo 19.00 & 14.4. PE klo 15.45
GUELWAAR, Ranska/Senegal 1992
Abou Camara, Marie Augustine Diatta, Mame Ndoumbé Diop
English subtitles - K11 - 115 min

13.4. TO klo 17.00 & 15.4. LA klo 16.45
FAAT KINÉ, Senegal 2000
Venus Seye, Mame Ndoumbé, Ndiagne Dia
English subtitles - K7 - 120 min

18.4. TI klo 17.00 & 21.4. PE klo 17.00
MOOLAADÉ – SUOJELUS (Moolaadé), Senegal/Ranska/Burkina Faso/Kamerun/Marokko/Tunisia 2004
Fatoumata Coulibaly, Salimata Traoré, Maimouna Hélène Diarra
suom. tekstit/svenska texter - K11 - 121 min

SARJAN ESITTELYTEKSTI (Orionin ohjelmavihkosta)
Ousmane Sembene

Tunnetuin Mustan Afrikan ohjaaja ja merkittävä kirjailija Ousmane Sembene syntyi vuonna 1923 Senegalissa kalastajan poikana, aloitti työnteon 15-vuotiaana ja on omien sanojensa mukaan harjoittanut 36 ammattia. Sembenen oma koulunkäynti katkesi kesken, mutta hän perehtyi jo lapsena islamilaiseen kulttuuriin. Myöhemmin hän oli erään perinteisen griotin innokkaimpia kuuntelijoita ja sai siten elävän kosketuksen Afrikan menneisyyteen.

Toisen maailmansodan aikana Sembene oli ns. siirtomaasotilaana Ranskan armeijassa monella rintamalla. Sittemmin hän työskenteli mm. Marseillen satamassa, jossa hänet valittiin satamatyöläisten ammattiliiton johtoon. Ammattiliiton voimakas kulttuurityö avasi hänelle länsimaisen sivistyksen perintöä. Näihin aikoihin Sembene aloitti kirjailijanuransa (suomeksi häneltä on julkaistu Tammen Keltaisessa kirjastossa Jumalan puupalikat).

Mutta kuljettuaan pitkin Afrikan mannerta Sembene oivalsi, miten vähän vaikutusta kirjallisuudella voi olla lukutaidottomissa maissa. Niin hän 1961 päätti ryhtyä tekemään myös elokuvia ja hakeutui Georges Sadoulin ja Jean Rouchin kannustamana alan koulutukseen. Opiskelupaikkana oli Moskova.

Sembenen varsinainen esikoistyö Borom sarret (1963) on maailman elokuvataiteen helmiä. Se tiivistää 20 minuuttiin yhden päivän nujerretun ajurin elämästä. Apeuteen sekoittuu pientä hellää huumoria.

Mustan Afrikan ensimmäinen pitkä näytelmäelokuva La Noire de... (1966) perustuu Sembenen novelliin Voltaîque. Se kertoo mustasta palvelustytöstä, joka jouduttuaan valkoisen isäntäväkensä mukana Ranskaan vieraantuu yhä enemmän omasta todellisuudestaan ja päätyy itsemurhaan. Näissä molemmissa elokuvissa kielenä on vielä ranska (myöhemmissä Sembenen elokuvissa puhutaan afrikkalaisia kieliä kuten wolofia ja diolaa). Näissä elokuvissa käytetään myös päähenkilön sisäistä dialogia, joka paljastaa katsojalle puhujan sorronalaisen aseman, vaikka tämä itse ei näköjään olekaan täysin selvillä tilanteestaan.

Myöhemmin Sembene omaksui tavallaan "kaupallisemman" kerrontatavan saavuttaakseen laajemman afrikkalaisen yleisön. Hän käytti silloin keinoinaan historiallista tapahtumaa, kuten siirtomaasortoa vastustavassa Emitaissa tai komediaa, josta esimerkkeinä ovat Mandabi ja Xala.
Mandabi (1968) on hirtehinen tarina moniavioisen, työttömän ja lukutaidottoman Ibrahima Diengin vastoinkäymisistä: jotta Ibrahima pääsisi nostamaan postiosoituksen, jonka Pariisissa kadunlakaisijana toimiva sisarenpoika on lähettänyt, hän joutuu yksinään kohtaamaan uuden yhteiskunnan saalistajat.

Emitai (1971) on tragedia, joka tapahtuu senegalilaisessa kylässä toisen maailmansodan aikana. Siirtomaa-armeija haluaa takavarikoida koko riisisadon joukkojensa ravinnoksi. Naiset kätkevät riisin, mutta miehet joutuvat antamaan periksi käytyään ensin turhaa taistelua.

Xala (1974) tarkoittaa "satunnaista impotenssia", ja se jatkaa Sembenen afrikkalaisen uusporvariston kritiikkiä. Päähenkilönä on viisikymppinen äkkirikas mahtimies ja entinen itsenäisyystaistelija, joka ottaa kunniansa kukkuraksi vielä kolmannen vaimon, mutta onkin hääpäivän iltana kyvytön...

Ceddo (1977) sijoittuu näennäisesti 1600- 1700 –luvuille, jolloin vanhoja länsiafrikkalaisia yhteiskuntamuotoja uhkasivat islamilainen imperialismi, eurooppalainen merkantilismi ja katolilaisen kirkon kasvava valta. Ceddo ammentaa suoraan suullisesta perinteestä ja liikkuu upeasti omalla legendan alueellaan.

Le Camp de Thiaroye (1988) perustuu tositapahtumiin, joista historiankirjat ovat kauan vaienneet. Elokuva sijoittuu vuoteen 1944, jolloin tuhannet eri Länsi-Afrikan maista kootut siirtomaasotilaat vietiin Senegaliin odottamaan paluuta siviiliin. He olivat taistelleet Euroopassa 5 vuotta ranskalaisten ja liittoutuneiden puolesta, kokeneet keskitysleirien kauhut ja miehitetyn maan tragedian. Samalla he olivat uskoneet taistelevansa myös oman vapautensa puolesta...

Guelwaar (1992) on myös tosipohjainen tarina: hautajaispäivän aamuna huomataan, että katolilaisen poliittisen aktivistin ruumis on kadonnut. Selviää, että vainajat ovat vaihtuneet, ja aktivisti onkin haudattu islamilaiselle hautausmaalle. Tarinasta syntyy veitsenterävä analyysi byrokratiasta, politiikasta ja uskonnollisista raja-aidoista.

Faat-Kine (1999) on ensimmäinen Sembenen kolmiosaiseksi suunnittelemasta sarjasta, joka käsittelee "arkipäivän sankaruutta". Tämä verevä komedia vie keskelle nykypäivän Dakaria, sen pääosassa on sitkeä ja suorasanainen nelikymppinen nainen.

Sarjan toinen elokuva on 2004 maailmankierroksensa aloittanut Moolaadé, joka hyökkää purevasti muinaisajoista periytyvää tyttöjen ympärileikkaamista vastaan. Tytöissä heräävä kapina ja äideissä heräävä ymmärrys ovat vastustamaton voima. Sembene on aina rakentanut muutoksen toivon naisten varaan.

Satu Laaksonen