Sysmäläinen

Ruotsinkielinen nimi: Mannen från Sysmä. Valmistusmaa ja -vuosi: Suomi 1938. Tuotantoyhtiö: Suomi-Filmi Oy. Tuotannonjohto: Risto Orko. Tuottaja: Matti Schreck. Ohjaus: Valentin Vaala. Käsikirjoitus: Niilo Hirn, Yrjö Kivimies, Orvo Saarikivi. Kuvaus: Armas Hirvola. Eino Heino, Niilo Harju (kamera-assistentit). Lavastus: Ville Salminen, Kosti Aaltonen. Puvut: Hilppa Ilvos, Evdokia Nikitin. Ehostus: Aarne Kuokkanen. Musiikki: Felix Krohn. Leikkaus: Valentin Vaala. Ääni: Pertti Kuusela. Pääosissa: Olavi Reimas (Arvid Henrikinpoika Tandefelt), Sirkka Sari (Brita Ekestubbe / Aadolf / Aatu), Vilho Auvinen (Haavuri-Kustaa), Kerttu Salmi (Hankku, myös Johanna), Uuno Laakso (Erik Stjernhök), Sven Relander (Axel Ringius), Topo Leistelä (tuomari, Arvidin isä), Paavo Jännes (Britan isä), Tuulikki Schreck (Brita lapsena), Kalevi Koski (Arvid lapsena), Iivari Kainulainen (Sysmän kirkkoherra). Helsingin ensiesitys: 6.11.1938, Kino-Palatsi, Savoy – tv-lähetykset: 8.3. 1961 TES, 9.2.1974 MTV2, 15.03.1981 MTV1, 11.1.1995 YLE TV1, 20.4.2002 YLE TV2 – videojulkaisu: 1989 Suomi-Filmi – elokuvan tarkastusnumero: A-2550 – S – 2550 m / 93 min

Sysmäläinen on historiallinen elokuva, joka ajoittuu 1600-luvun tapahtumiin aivan kuten sen lähtöteoskin, Jalmari Finnen historiallinen romaani vuodelta 1910. Elokuva täsmentää romaanin aikakäsitystä, sillä alussa eletään Olkkalan kartanossa Vihdissä vuotta 1622, ja kun tapahtumat siirtyvät 15 vuotta myöhemmäksi, on tapahtumapaikkana Turku ja Sysmän Rapala.

Kyse on paitsi historiallisesta epookista myös pukuelokuvasta – näitä käsitteitä ei kannata täysin fiktiiviseen tarinaan rakennetun maailman keskellä erottaa, eivätkä siihen ryhtyneet aikalaiskriitikotkaan.

Elokuvan pääosaan Valentin Vaala nimitti löytönsä Varkauden kesäteatterista, jossa Olavi Reimas oli ollut pääosassa kesällä 1937. Vaalalle oli tyypillistä käyttää elokuvissaan uusia kasvoja, ja uutena naiskasvona elokuvaan valittiiin viipurilainen Kerttu Salmi. Tuottajan tytär Tuulikki Schreck ja päähenkilöä lapsena esittänyt Kalevi Koski olivat näyttävästi esillä elokuvassa Tottisalmen perillinen (1940), joten Sysmäläistä on pidettävä heidänkin esikoiselokuvanaan, jollei mukaan lasketa Schreckin varhaisempaa vilahtamista "tyttönä luokkahuoneessa" elokuvassa Niskavuoren naiset.

Tarinan lähtökohta on ennaltasovittu avioliitto, joka sotaretken vuoksi jää nimelliseksi. Arvidin palattua Suomeen hän rakastuu sattumalta vaimoonsa Britaan, jonka henkilöllisyyttä Arvid ei tunne. Sotasankarin tavoille uskollisena hän ei jätä naista rauhaan senkään jälkeen, kun tämä selvin sävelin tyrmää lähentelyt. Matkalta Arvidille löytyy kuitenkin sopiva nainen "haukuttavaksi".

Brita palaa kotikartanoonsa sotasuunnitelman avulla: pojaksi pukeutuneena hän haastaa Arvidin. Siitä lähtien elokuvan tarina kietoutuu sukupuoliasetelman ympärille. Rooli poikana / miehenä / naisena ja näihin hahmoihin rakastuneet miehet ja naiset muodostavat varsin mielenkiintoisen tarinankuljetuksen. Sukupuolenvaihdokset ja hauskanpito sukupuoliroolien ympärillä ovat suomalaisen elokuvan pysyvää ydinaineistoa, jossa konsensuksen rikkominen ja kunkin ajan poliittinen korrektius pyrkivät sulassa sovussa tasapainoon.

Aikalaiskriitikot näkivät elokuvan tason ja näyttelijätyön varsin miellyttävänä. Erityisesti Reimaksen esiintyminen sai kehuja, nuoren Sirkka Sarinkin katsottiin kehittyneen, hänen kauneuttaan ja sopivuuttaan elokuvatähdeksi kukaan ei liene koskaan tohtinut epäillä – ja miksi olisi?

1930-luvun kriitikot tekivät varsin usein vertauksia teatteriin ja vertailivat sujuvasti elokuvaa niiden taustalla olleisiin romaaneihin ja näytelmiin.

Tällä perusteella Sysmäläinenkin nähtiin Suomen Sosialidemokraatin arvostelussa olevan "kauttaaltaan puhdasta, tarkoin laskettua, huolellista työtä. Filmissä ei ole mauttomuutta, ei yliammuntaa, ei tunteilua eikä farssia, vaan ohjaaja on kyennyt tapaamaan todellisen miellyttävästi liukuvan huvinäytelmävireen, joka sitten havaitaan pitkin linjaa myös näyttelijäsuorituksissa."

- Jari Sedergren 20.3. 2003