Ruotsinkielinen nimi: Kid Svensk. Valmistusmaa ja -vuosi: Suomi – Ruotsi 2007. Tuotantoyhtiö: Tre Vänner. Tuotannonjohto: Marie Lagerqvist, Michael Hjorth. Tuottajat: Helen Ahlsson, Jarkko Hentula. Ohjaus: Nanna Huolman. Käsikirjoitus: Nanna Huolman. Kuvaus: Rauno Ronkainen. Lavastus: Riina Sipiläinen, Liisa Holmqvist. Erikoistehosteet: Anders Mårtensson, Jens Mårtensson. Puvut: Liisa Holmqvist. Ehostus: Mari Vaalasranta. Musiikki: Jukka Rintamäki. Leikkaus: Malin Lindström. Ääni: Peter Nordström. Casting: Per Berglund. Pääosissa: Mia Saarinen (Kirsi), Milka Ahlroth (Kirsin äiti Ester), Jim Rautiainen (Esterin lapsuudenystävä Jamppe), Mari Rantasila (äidin ystävätär Sirkka), Timo Tuominen (äidin entinen poikaystävä) jMats Blomgren, Ralph Carlsson, Jonna Ekdahl, Rauno Juvonen, Minna Koskela, Miia Saarinen, Agnes Sörensen. Helsingin ensiesitys: 9.3.2007 Tennispalatsi 7, Kinopalatsi 2, Omena 3, levittäjä: FS–Filmi Oy – VET A-50819 – K11 – 2440 m / 89 min
Ruotsissa ja Suomessa tapahtuva Aavan meren tällä puolen sijoittuu vuoteen 1984. Päähenkilönä on göteborgilainen, 12-vuotias seiskaluokkalainen Kirsi (Mia Saarinen) eli Kid kuten hän haluaa itseään kutsuttavan.
Kid rakastaa Ruotsia ja häpeää suomalaista syntyperäänsä. Syntyperästään häntä muistuttaa päivittäin äiti Ester (Milka Ahlroth), joka ei ole koskaan oppinut ruotsin kieltä. Kun kesäloma alkaa, Kidin on pakko matkustaa äitinsä kanssa Pohjois-Karjalaan, äidin kotitanhuville. Matkalle Suomeen tulevat mukaan äidin ystävätär Sirkka (Mari Rantasila) ja tämän 13-vuotias poika, Jamppe (Jim Rautiainen).
Kesälomasta tulee erilainen kuin sekä ympäristöään että omaa muutostaan vastaan pyristelevä Kid on arvannut. Suhde lapsuuden ystävään Jamppeen muuttuu viimeistään ensisuudelmassa. Välit äitiin taas huonontuvat, kun Ester-äiti kiinnostuu uudelleen nuoruuden rakkaudestaan Markusta (Timo Tuominen). Äiti ei uskalla kertoa Kidille suunnitelmistaan jäädä Suomeen. Kid on eksynyt ja omasta mielestään täysin yksin, vieras Ruotsissa eikä kotona Suomessakaan. Epävarmuus vain kasvaa kun hän ahdistuu muutostilaansa, aikuisuuden ja lapsuuden, itsensä ja äitinsä sekä halujensa ja vihansa välissä.
Aavan meren tällä puolen –elokuvaa on luonnehdittu osuvasti sekä mainonnassa että arvosteluissa: se on lämmin, koskettava ja humoristinen draamaelokuva äidin ja tyttären suhteesta, valheista, seksuaalisuuden heräämisestä, ja oman identiteetin löytämisestä.
Elokuvalta ei puutu otetta laajempiinkaan konteksteihin: kyse on myös kulttuurisista identiteeteistä, Suomen ja Ruotsin suhteista. Elokuva perustuu ohjaajan omiin lapsuuskokemuksiin.
– Jari Sedergren 5.1.2007
maanantaina, tammikuuta 07, 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti