Les Témoins

Englanninkielinen nimi: The Witnesses. Valmistusmaa ja -vuosi: Ranska 2007. Tuotantoyhtiö: UCG, SBS Films, France 2 Cinéma, Soficinéma 2 & 3, Programme MEDIA de la Communauté Européenne, Sofica UCG 1 (osatuotanto), Canal+ (osatuotanto), Région Ile-de-France (tukija). Tuotannonjohto: Yvon Crenn. Tuottaja: Said Ben Said. Ohjaus:André Téchiné. Apulaisohjaajat: Michel Nasri, Maëva Poli. Käsikirjoitus: Téchiné, Laurent Guyot, Viviane Zingg Michel camesin ja Jamil Rahmanin ideasta. Kuvaus: Julien Hirsch. Lavastus: Michèle Abbé-Vannier, Pascal Martin, Mylene Riccardi, Catherine Werner-Schmidt. Erikoistehosteet: Thomas Duval, Aurélie Laumont. Puvut: Radija Zeggai. Ehostus: Dominique Colladant, Cédric Gérard, Frédéric Souquet. Musiikki: Philippe Sarde. Muusikot: Les musician de l'orchestre du Duodijon, musiikin johto: Laurent Balandras, Daniela Romano. Leikkaus: Martine Giordano. Ääni: Jean-Paul, Muguel, Francis Wargnier, Cyril Holtz. Pääosissa: Michel Blanc (Adrien), Emmanuelle Béart (Sarah), Sami Bouajilla (Mehdi), Julie Depardieu (Julie), Johan Libéreau (Manu), Constance Dollé (Sandra), Lorenzo Balducci (Steve), Alain Cauchi (Sheriff), David Barbas (Mehdin kollega), Zavier Beauvois (toimittaja), Raphaëline Goupilleau (Julien ja Manun äiti), Jacques Nolot (hotellin omistaja), Maïa Simon (Sarahin äiti), Bertrand Soulier (tohtori) – K15 – 112 min

Sivistynyt keski-ikäinen lääkäri Adrien tapaa juuri aikuistuneen 18-vuotiaan Manun pariisilaisessa puistossa 1984. Manu hylkää Adrienin ehdotukset, mutta pyytää tätä kohta pitämään takkiaan sen aikaa, kun hän osallistuu pensaikoissa pidettäviin orgioihin. Vaikka aloitus ei ehkä ole paras mahdollinen, Adrien ottaa nuorukaisen hoiviinsa: Pariisin mahdollisuuksia hyödyntäessään käy ilmi, että Manu sähköistää hänen tylsän elämänsä. Adrienin ystävä, rikas lastenkirjailija Sarah pelkää, että Adrienia käytetään hyväksi, mutta Adrien kiistää tämän: "Ystäviltä voi pyytää mitä tahansa."

André Téchinén ura alkoi jo 1960-luvulla, mutta parhaiten hänet muistetaan vuoden 1994 arvostelumenestyksestä Villikaislat. Uusin elegantiksi kehuttu elokuva keskittyy ystävyyden merkityksiin ja mahdollisuuksiin. Jälleen kerran keskiössä on myös halu, jota symboloi Téchinélle tuttuun tapaan taito valita intensiivisiä nuoria ranskalaisia näyttelijöitä keskeisiin ja seksikkäisiin rooleihin. Uusinta elokuvaa luonnehtii romantiikan ja tunteiden palon lisäksi jännitys, joka on saanut arvostelijat sanomaan, että ohjaaja osaa yhdistää Almodóvarin Hitchcockiin.

Enemmän tai vähemmän harkituilla haluilla on usein seurauksensa. Nyt ystävyyttä koettelee 1980-luvun vitsaus, AIDS, joka muutti monella tapaa yleistyneen seksuaalisen vapauden seksuaaliseksi vaaraksi. Filmi kiertää kokoon neljän ihmisen kiintoisat elämät. Huoleton Manu muuttuu paineen alla vaaralliseksi. Rakkauden ovimatto, jopa masokistinen Adrien ryhtyy lääketieteelliseksi soturiksi taistellessaan uutta virusta vastaan. Vapaan avioliiton kannattaja Sarah tasapainottelee vain heikosti kehittyneen äitiyden ja taiteellisuuden välillä ja hänen algerialaisittain machohenkinen aviomiehensä löytää itsestään uuden ominaisuuden, homoseksuaalisuuden. Näitä elämiä ja elämän muutoksia elokuva pyytää katsojiaan seuraamaan mullistusten vuoden ajan. Monitulkintainen loppu voi saada valaistusta eräästä Téchinén haastattelusta, jossa hän siteerasi mestariohjaaja Fritz Langia: "Kuolema ei ole loppu."

Jari Sedergren 2.12.2009