Tallinnan Tuhkimo

Ruotsinkielinen nimi: Askungen i Tallinn. Valmistusmaa ja -vuosi: Suomi 1996. Tuotantoyhtiö: Little Big Productions, Baabeli Ky, Jörn Donner Productions Oy. Tuotannonjohto ja tuottaja: Tuula Söderberg. Ohjaus ja suunnittelu: Marja Pensala & Pirjo Honkasalo. Kuvauspäällikkö: Leela Põdra. Apulaiskuvauspäällikkö: Külliki Otsa. Kuvaus: Pirjo Honkasalo. Kuvausassistentti: Marita Hällfors. Musiikki: Händelin "Siroen aaria", Bachin "Chaconne in d-Moll BMW 1004", Delibesin "Lakmén aaria". Leikkaus: Marja Pensala. Ääni: Mart Otsa. Äänisuunnittelu ja miksaus: Martti Turunen. Negatiivinleikkaus: Helena Selin. Värinmääritys: Onni Sarnesto, Timo Nousiainen. Valokuvat: Marja Pensala. Juliste: Tapio Vapaasalo. Esiintyjät: Tiiu Sives. Helsingin ensiesitys: 12.1.1996 Kino Engel – televisiolähetyksiä: 28.2.1996 ja 17.6.1998 YLE TV2 – VET 99584 – S– 1890 m / 70 min

Taideteollisen oppilaitoksen Kamerataiteen osaston kurssitoverukset Pirjo Honkasalo ja Marja Pensala suunnittelivat yhteistä elokuvaa rikkaasta amerikansuomalaisesta kampaajasta, mutta jo myönnetty elokuvasäätiön tuotantotuki siirtyi ilmenneiden käytännön vaikeuksien jälkeen Honkasalon ehdottamalle Tiiu Silves-dokumentille. Silves oli Viron järjestelmämuutoksessa rikastunut miljonääri.

Uutta elokuvaa suunniteltiin yhdessä – varsinaista käsikirjoitusta ei ollut – mutta valmisteluvaihe oli työlästä. Vaikka Silves antoi haastatteluja joka suuntaan, vaati esityö kahdeksan kuukautta ja kymmeniä yhteydenottoja. Lopulta Silves otti tekijät vastaan ja kuvauksien periaatteista ja aikataulusta voitiin sopia. Kuvaukset pääsivät alkuun vuoden 1994 alkupuolella. Ne keskittyivät erilaisiin juhlatilaisuuksiin ja käynteihin hierojalla ja kampaajalla. Toisen kolmiviikkoisen kuvausjakson aikana kuvausryhmä sai päähenkilönsä kameroiden eteen vain kolmeksi päiväksi. Tämä koitui onneksi, sillä täydennysmateriaalia kuvatessaan ryhmä sai filmille historiallisen tapauksen, ainoan taltioinnin viimeisen venäläisen sotilasjunan lähdöstä.

Kolmas kuvausmatka toi mukanaan arkistomateriaalin. Eesti Filmiarhiivin neuvostovirolaisista propagandaelokuvista saatiin täydennystä. Ilta-Sanomissa Marja Pensala luonnehti elämäkertaprosessia seuraavasti: "Kun ei historia ja totuus itse henkilöstä tarpeeksi aukea, niin näistä historian vankkumattomista todistajista sitten löytyykin elokuvan selkäranka. Koko miehityksen, paraatien, pioneerilupausten, ampumaleirien, ongelmattoman ja yhtenäisen sosialistisen yhteiskunnan rakentamisen historia. Pakenemalla kuvauksia Tiiu Silves tuli sisttenkin signeeranneeksi itsestään tehtävän elokuvan muodon ja sisällön, mutta poisti mahdollisuuden vaikuttaa lopputulokseen. Tiiu Sivesistä saatiin tallennettua oleellinen ja samalla tultiin antaneeksi kuva naapurivaltion niin monelle tuntemattomasta lähihistoriasta. Rakentui pala palalta muotokuva maasta ja yhteiskunnasta, jonka muokkaama tulos on eräs ihiminen, hänen maailmankuvansa ja hänen tekemisensä."

Jari Sedergren Orionin esitykseen 16.3.2011