Piloten im Pyjama

Tämän elokuvan voit nähdä Orionissa 27.1. klo 21 ja 29.1. klo 20.45

Suom. nimi: Lentäjät pyjamassa. Valmistusmaa ja -vuosi: DDR 1968. Tuotantoyhtiö: Deutscher Fernsehfunk (DFF), Studio H & S. Tuottaja: Joachim Stoff. Ohjaus ja käsikirjoitus: Walter Heynowski ja Gerhard Scheumann. Kuvaus: Horst Donth, Peter Hellmich, Hans-Eberhard Leupold, Gerhard Münch. Musiikki: Reyner Bredemeyer. Leikkaus: Traute Wischnewski. 90 min (kokonaisuudessaan 4 osaa: 311 min, nyt esitetään 1. osa)

Vietnamin sotaa on kutsuttu usein ensimmäiseksi "televisiosodaksi". Siviiliväestön kärsimykset, sotilaiden kuolemat, maan tuho tulivat tutuiksi olohuoneissa kaikkialla maailmassa. Nämä sodan kuvat vaikuttivat traumaattisesti ja jokaisella kuvalla oli tietty ja täsmällinen päämäärä: vaikuttaminen yleiseen mielipiteiseen suuntai tai toiseen.

DDR:n dokumenttituotannon tärkeimpiin nimiin 1960-luvulla kuului parivaljakko Walter Heynowski ja Gerhard Scheumann. He onnistuivat ensimmäisenä televisiotiiminä maailmassa pääsemään pohjoisvietnamilaiseen vankileiriin. Heitä varten valikoitiin kymmenen amerikkalaista taistelupilottia, jotka esiintyvät elokuvan haastatteluissa pyjamiin pukeutuneena kameran edessä.

Kokonaisuudessaan elokuva pitää sisällään useita yhteenkompiloitua elokuvaa. Amerikkalaissotavangit kertovat paljon elämästään, arvoistaa ja kokemuksistaan Vietnamista ja keskustelevat näkymättömien haastattelijoiden kanssa.

Tässä prosessissa molemmilta puolilta paljastuu enemmän kuin on tarkoituskaan. Amerikkalaiset tuovat omalta osaltaan uutta valaistusta (propagandistiseen) käsitykseen robottimaisesti toimivasta tappajasta, mutta myös haastattelijoiden naiivi lähtökohta, se että he esiintyvät näennäisen tasa-arvoisena vankihaastateltavien kanssa vapaassa keskustelussa, tuottaa oivaltavia alluusioita.

Elokuvantekijät eivät rentoudeltaan näe haastateltaviensa pelkoa, hikeä eivätkä kiinnitä huomiota näiden imarteleviin lausuntoihin pohjoisvietnamilaisista, joiden takana oli kuitenkin enemmän kuin totuuden julistaminen, pyrkimys omien – usein varsin heikkojen – olosuhteitten parantamiseen. Elokuvantekijät eivät myöskään näytä ymmärtäneen mitä rutiineja peittyy sotilaiden muodolliseen kielenkättöön.

– Jari Sedergren 27.1. 2005