Ralliraita

Valmistusmaa ja -vuosi: Suomi 2009. Tuotantoyhtiö: Suomen Filmiteollisuus Oy. Tuotantopäällikkö: Marikki van Oiik, Meri-Ellen Pystynen. Tuottaja: Satu Sadinkangas, Jukka Karttunen. Ohjaaja: Markku Pölönen. Apulaisohjaajat: Jukki Tuura, Marja-Liisa Turunen. Käsikirjoitus: Arttu Käyhkö, Heikki Silvennoinen, Markku Pölönen. Kuvaaja: Kari Sohlberg, Juha Korhonen, Matti Poutanen. Leikkaus: Jari Innanen, Markku Pölönen. Äänisuunnittelu: Kyösti Väntänen. Musiikki: Ves Mäkinen. Lavastus: Pete Neuvonen. Pukusuunnittelu: Anna Sinkkonen. Naamioinnin suunnittelu: Riikka Virtanen. Rallihistoriikki: Marko Mäkinen. Valot: Tomi Lakonen. Pääosissa: Olavi Uusivirta (Lauri ”Luumu” Pesonen), Heikki Silvennoinen (Seppo ”Sladi” Pesonen), Peter Franzén (Suko), Laura Birn (Aija), Tom Petäjä (Puupponen), Kai Hyttinen (Pekkarinen), Sakari Kuosmanen (Raimo ”Runki” Petterson), Eeva Litmanen (Susa), Satu Silvo (Sirkku Kyllönen), Mika Nuojua (Stumppi), Heikki Nousiainen (Ukko-Torppo), Antti Virmavirta (Torppo-Juniori), Hans Stigzelius (Leivo), Janne Reinikainen (pääselostaja Levanto), Aake Kalliala (Takalo), Ismo Apell (Karppinen), Hannu Virolainen ja Jouko Rummukainen (poliiseja), Reijo Karttunen ja Jari ”Cyde” Hyttinen (gorillat), Marja-Leena Gröhn (Luumun äiti), Olli-Kalle Heimo (Luumun isä), Marja Tohkanen (nuorisovankilan täti), Topi Raulo (autokoulupoika), Janne Kinnunen (katsastaja/kuuluttaja/mekaanikko), Ville Pölönen, Matias Laine ja Antti Pölönen (stuntit). Helsingin ensiesitys: 27.2.2009 Bristol, Tennispalatsi 3, Kino Itäkeskus. VET: A-51798 – K7 – 2360 m / 86 min

Markku Pölösen ohjaajakuva on kiertynyt maaseudun ylle ensimmäisestä Onnenmaa-elokuvasta lähtien kuin aurinko ikään. Pääkaupungin tomuista ei ollut tietoakaan, kun ohjaaja rakensi oman elokuvakylänsä Suomen-Karjalan perimmäiseen särkkään ottaen käyttöönsä klassiselta tuotantoyhtiöltä vapautuneen nimen, Suomen Filmiteollisuuden. Sen jälkeen Karjalan Kontiorannasta on kajahtanut tv-sarjoja ja elokuvia, viimeisimpänä Ralliraita, joka on Pölösen oman luonnehdinnan mukaan ”rillumarei”-elokuva. Sen edellisen Suomen Filmiteollisuuden ”rillumarei”-elokuvat olivat tunnettuja siitä, että kriitikot vastustivat niitä, mutta kansa kävi katsomassa. Pölönenkin tiesi, mitä kriitikot tulevat sanomaan, ja varmaankin toivoi, että elokuvakansakin olisi verrattavissa viisikymmenlukulaisiin.

Äijämäisyys ja siihen liittyvä sketsityyppinen huumori saavat tietysti raffinoidummat arvostelijat pakenemaan kauemmaksi lepikon taakse kuin mihin rallikurvan sora lentää. Arvovaltaisten kriitikkojen yhden tähden arvostelut tulivat toki tutuksi, mutta epävirallisemmilla foorumeilla rillumareitribuuttia arvostettiin ja muistutettiin elokuvan toimivan vauhtikomediana ”härskin ja junttimaisen huumorin rajamailla”. Tämä riitti estämään Ralliraidan enemmän vertailun Suomen elokuvahistorian tärkeimpään rallielokuvaan, joka on muistettavalla tavalla Risto Jarvan Bensaa suonissa (1970). Mutta ainakin ne, jotka ovat hädin tuskin ajaneet viittäkymppiä karjalaisten sorateiden kiemuroissa, saavat viitteitä siitä, miksi niin monet suomalaiset huippukuskit ovat kypsyttäneet rallihurjastelun perustaitonsa juuri siellä.

Elokuvan sketsimäisyys sai monet arvostelijat toivomaan, että auto- ja rallikulttuurin helmiä ja paikallisväriä olisi lyöty tilkkeeksi syventämään kokonaisvaikutelmaa enemmän kuin nyt tehdään. Tekijöiden luottamus yleisön kykyyn nauraa rillumareityyliin oikeissa paikoissa on suuri – käytännössä katsojia on kertynyt tähän mennessä noin 60 000.

Stadin kundi ”Luumu” (Olavi Uusivirta) on erikoistunut autovarkauksiin, mutta kuten pitkäkyntisille usein käy, kiinni jääminen realisoi riskin. Kun luottamusta ei enää ole, vanhemmat toimittavat ”Luumun” kauaksi pois varjoisilta kaduilta. ”Luumu” lähetetään maalle setänsä ”Sladin” (Heikki Silvennoinen) luokse. Tämä on leipääntynyt autokoulunopettaja, entinen huippukartturi, joka pitää ralliharrastustaan yllä pitämällä pystyssä Team Susa -rallitiimiä. Tässä ympäristössä vanhempien yritys saada autohullu ”Luumu” pysymään keskitiellä on mahdoton tehtävä. Sompailun taitavasta pojasta tulee rallitiimin jäsen mekaanikko Sukon (Peter Franzén) rinnalle. Rallitallin asema on uhattuna. Paikallinen autokauppias Torppo poikineen, toisen rallitiimin omistaja, haluaa häätää varikon pois mailtaan vuokrankorotuksilla juuri ennen suuren kilpailun, Ralliathlonin alkua. Viimeinen oljenkorsi on vedonlyönti, johon autokauppiaan poika saadaan ujutettua mukaan.

Jari Sedergren 28.12.2009