Adamin kylkiluu Orionissa 7.12. klo 17 ja 10.12. klo 19.
Suomenkielinen nimi: Adamin kylkiluu. Ruotsinkielinen nimi: Adams revben. Valmistusmaa ja -vuosi: Yhdysvallat 1949. Tuotantoyhtiö: MGM –Metro Goldwyn Meyer Pictures. Tuottaja: Lawrence Weingarten. Ohjaus: George Cukor. Käsikirjoitus: Ruth Gordon ja Garson Kanin. Kuvaus: George J. Folsey. Lavastus: Cedric Gibbons ja William Ferrari. Musiikki: Miklós Rózsa. Leikkaus: George Boemler. Ääni: Douglas Shearer. Pääosissa: Spencer Tracy (Adam Bonner), Katharine Hepburn (Amanda Bonner), Judy Holliday (Doris Attinger), Tom Ewell (Warren Francis Attinger), David Wayne (Kip Lurie), Jean Hagen (Beryl Caighn), Hope Emerson (Olympia La Pere), Eve March (Amandan sihteeri Grace), Clarence Kolb (Judge Reiser), Emerson Treacy (kirjanpitäjä Jules Frikke), Polly Moran (rva McGrath), Will Wright (Judge Marcasson), Elizabeth Flournoy (tri Margareth Brodeight). Helsingin ensiesitys: 8.12. 1950 Elysee – Televisolähetyksiä: YLETV 1: 1965, 1978, 3.8. 1988, MTV1: 2.6. 1974, YLE TV2: 11.5. 1991. Maahantuoja: MGM – VET: 32453 – K16 – 2779 m / 101 min
Adamin kylkiluu esittelee käsitteeksi muodostuneen, Oscareita riveittäin voittaneiden näyttelijöiden Spencer Tracyn ja Katharine Hepburnin yhteistyön tuloksen. Ohjaajana oli George Cukor, joka teki Hepburnin kanssa kaikkiaan kymmenen elokuva. Cukor ohjasi vain kolme Tracy ja Hepburn –elokuvaa, joita kaiken kaikkiaan on peräti yhdeksän. Kriitikkojen listoilla Adamin kylkiluu yltää näistä kuudenneksi, mutta viime vuosina on ollut havaittavissa, että yllättävän moni pitää sitä parhaana. Syyksi voi veikata sitä, että elokuvan teema, tasa-arvo, on noussut arvoon arvaamattomaan.
Vanhempien kriitikkolistojen sijoitusta selittänee se, että elokuvaa sanotaan joskus vähän liian näyttämölliseksi: pitkät, keskeytymättömät otokset, liikkumaton kamera, absurdi ja epäuskottovat tilanteet eivät saa kiitosta. Sen sijaan ehdottomasti kirpakka ja vaihteleva dialogi ryyditettynä huippunäyttelemisellä lumoavat kaikki.
Käsikirjoittajat Ruth Gordon ja Garson Kanin, aviopari muuten, saivat elokuvan ainoan Oscar-ehdokkuuden. Sama työryhmä jatkoi Cukorin elokuvassa Pat and Mike (1952). Miestänsä ampunutta bimboblondia näyttelevä Judy Holliday teki tällä elokuvalla läpimurron.
Vuoden 1949 kontekstissa elokuvan koominen ja humoristinen painotus – elokuvan julisteessa väitettiin kyseessä olevan hauskin elokuva 10 vuoteen – ei pysty peittämään sitä tosiasiaa, että se ajaa vahvalta perustalta tasa-arvoa naisen ja miesten välille. "Kummalla on housut?" –kysymys riitti elokuvan julisteessa päämotiiviksi ja juuri siihen vastaamisen mahdottomuus osoittautuu sovinnon lähteeksi.
Kun vaimoa syytetään uskottoman aviomiehensä murhan yrityksestä, apulaispiirisyyttäjä Adam Bonner (Spencer Tracy) ottaa tapauksen käsiteltäväkseen. Yllätys on aikamoinen, kun vastakkaisella puolella puolustuksen hoitaakin hänen vaimonsa Amanda Bonner (Katharine Hepburn). Vaimon tärkein argumentti asiassa on tasa-arvo. Asian edetessä Bonnereiden perheen sisäinen asetelma kiristyy ja saa vahvan kilpailun piirteitä. Kisa huipentuu oikeudenkäynnin päätösargumentteihin.
– Jari Sedergren Suomen elokuva-arkiston esitteessä 7.12. 2004
tiistaina, marraskuuta 23, 2004
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti