maanantaina, marraskuuta 29, 2004

Levottomat 3

Levottomat 3 esitetään Suomen elokuva-arkistossa 18.12. klo 21.00

Valmistusmaa ja -vuosi: Suomi 2003. Tuotantoyhtiö: Solar Films Inc. Oy Tuotannonjohto: Jukka Helle. Jussi Salonoja. Jussi Lepistö. Antti Jokinen. Sedu Koskinen. Tuotantopäällikkö: Iinu Pelli. Tuottaja: Markus Selin. Ohjaus: Minna Virtanen. 1. apulaisohjaaja: Jouni Mutanen. 2. apulaisohjaaja: Pauliina Moisander. Käsikirjoitus: Lara Moon Leena Lehtolaisen novellista. Kuvaus: Mark Stubbs. Lavastus: Päivi Kettunen. Erikoistehosteet: Petteri Linnus. Puvut: Tiina Kaukanen. Jasmin Ali. Ehostus: Mari Vaalasranta, Mira Aalto. Musiikki ja sen miksaus: Leri Leskinen. Dj Slow. Leikkaus: Jussi Lehto. Äänisuunnittelu: Kyösti Väntänen. Pääosissa: Mi Grönlund (Jonna), Nicke Lignell (Niklas), Jasper Pääkkönen (Aleksi), Amira Khalifa (Nora), Henna Karjalainen (Helena), Saija Lentonen (Sanna), Jukka Puotila (Herman), Miska Kaukonen (Mika), Mika Räinä (Markus), Edvard Lammervo (Mikael), Fanny Mustla (Iida), Eliel Lignell (Aapo), Miina Maasola (Heidi), Erkki Herola (Ari Hautala), Jerry Mikkelinen (Erik), Juha Veijonen (väkivaltainen mies), Petteri Sallinen (prjektipäällikkö.) Helsingin ensiesitys: 16.1.2004 Tennispalatsi 1, Kinopalatsi 1. DVD-julkaisu: Buena Vista International, 2003. VET: A-29409 – K15 – 2831 m / 100 min

Kun Levottomat 3 ilmestyi markkinoille, ensimmäinen kysymys oli, mikä oli Levottomat 2. Aki Louhimiehen Levottomat (2000) kyllä muistettiin, mutta Lenka Hellstedtin ohjaamaa Minä ja Morrison (2001) –elokuva ei arvattu yhdistää tähän "trilogiaan".

Levottomat 3 on elokuva seksiaddiktiosta, josta masennuksen ja anoreksian jälkeen veikattiin uusinta "muotisairautta". Pääosassa Jonnana on juuri teatterikorkeakoulusta valmistunut Mi Grönlund. Jonna on melkein kolmekymppinen perheenäiti, joka on menestynyt hyvin myös mainostoimistotyössään. Mutta hän elää nykyihmisen dilemmaa: mikään ei riitä. Ratkaisua ongelmiinsa hän hakee seksistä. Kun oma mies, periaatteessa ideaaliperheenisä, ei halua tai ehdi seksitarvetta täyttää, Jonna hakeutuu satunnaisiin suhteisiin. Ne muodostuvat hänelle pakkomielteiksi. Tärkeimmäksi seksikumppaniksi nousee monien joukosta rahakas kloppi Aleksi (Jasper Pääkkönen), joka ryhtyy lopulta kiristämään seksillä Jonnaa ja tunkeutuu häikäilemättä hänen perhe- ja työelämäänsä.

Kun Jonna tajuaa, että hänen elämänsä on luisumassa sivuraiteille, hän hakee apua television seksuaaliterapeutti Noralta (Amira Khalifa) ja taitelijasiskoltaan (Saija Lehtonen). Mutta heillä on omat ongelmansa, eivätkä he siksi pysty Jonnaa tarpeeksi tukemaan.

Elokuva pyrkii olemaan 2000-luvun alun ajankuva. Se kertoo yleisellä tasollaan tarinan hyvin koulutetun vauraan keskiluokan normitetusta elämästä ja työstä, jonka vastapainona viihteellinen, vapaa-ajan maailma tarjoaa rajojen rikkomisia, kirjoitetuista ja kirjoittamattomista säännöistä piittaamattomia mielitekoja. Korrektin vastuullisuuden rinnalle syntyy mistään piittaamaton nautinnollisuus. Elokuva antaa ymmärtää, että näiden kahden maailman ristiriidat voivat koitua yksilön ongelmaksi tavalla, jota ei suvaita kummassakaan maailmassa, sovinnaisessa tai levottomassa. Erityisenä juonena tai "probleemina" elokuva käsittelee naisen seksuaalisuutta, halun ja tarpeen muuttumista pakkomielteeksi. Ilmiö on todellinen, mutta ei niin yleinen kuin elokuvan markkinoijat halusivat esittää.

Elokuva sai varsin kielteistä julkisuutta promootiotempuistaan. Televisiossa esitetyssä "Haluatko filmitähdeksi?" –sarjassa kilpailtiin roolista uudessa elokuvassa, mutta Hanna Karjalaisen palkinto kutistui parin kohtauksen mittaiseksi vierailuksi. Kriitikoiden parissa tätä pidettiin naurettavana tai jopa kilpailun voittajan hyväksikäyttönä! Muutenkin elokuvan promootiota pidettiin varsin yleisesti yliampuvana: se ikään kuin tyhjensi elokuvan, joka ei sitten vastannutkaan odotuksia, vaikkei murska-arvosteluja paljon jaettukaan.

Valtion elokuvatarkastamon päällikkö tarkasti elokuvan ja määritteli sille ikärajaksi suomalaisittain varsin korkean K15. Sen perusteluksi hän esitti elokuvan "avoimia seksikohtauksia" sekä "väkivaltaista seksiä".

– Jari Sedergren Suomen elokuva-arkiston esitteessä 18.12. 2004

1 kommentti:

Pälli kirjoitti...

Ýritin lukea rivien välistä, mutta kysyn silti... onko elokuva katsomisen arvoinen?