Women He’s Undressed

Women He’s Undressed

Australia 2015. Tuotantoyhtiö: Damien Parer Productions.Tuotannonjohto: Graham Buckeridge, Marian Macgowan, Michael Wrenn. Tuottajat: gillian Armstrong, Damien Parer. Ohjaus: Giliian Armstrong. Käsikirjoitus: Katherine Thomson. Leikkaus: Nicholas Beauman. Kuvaus: Anna Howard. Kuvaussunnittelu: Ross Wallace. Pukusuunnittelut: Edie Kurzer. Ehostus: Sarah Bernard, Nikki Gooley. Musiikki: Cezary Skubiszewski. Ääni: Ben Osmo, Leo Sullivan. Päärooleissa (dramatisoidut osat): Darren Gilshenan (Orry-Kelly), Deborah Kennedy (Florence Kelly), Louis Alexander (nuori Orry), Nathaniel Middleton (rakastaja), Lara Cox (Ginger Rogers), Kelly Ann Doll (showtyttö). Laurie Foell (sairaanhoitaja), Ted Maynard (Jack Warner), Jeannette Cronin (Bette Davis), Tyler Coppin (Walter Plunkett / Jimmy Fidler / kersantti), Sandy Gore (Hedda Hopper / Louella Parsons),Paige Walker (Kay Francis). Dokumenttiesiintyjiä: Jane Fonda, Angela Lansbury, Ann Rot, Deborah Nadoolman Landis, Leonard Maltin, David Chierichetti. DCP 95 min

Gillian Armstrong (1950–) on syntyisin Melbournesta Australiasta kiinteistönvälittäjän ja lapsen synnyttyä työstään luopuneen peruskoulunopettajan perheeseen. Perhe kannattaa mainita siksi, että Armstrong sanoo häntä kannustetun toiveissaan ja unelmissaan, mikä ei ollut tavallista tytöille australialaisperheissä 1960- ja 1970-luvuilla. Isällä oli takana frustroiva valokuvausharrastus, joka ei koskaan kasvanut ammattilaisuudeksi, mutta tytär on luonnehtinut lapsuuttaan sanomalla, että hän kasvoi pimiössä jossa oppi kaiken valokuvauksesta.

Armstrongia veti puoleensa teatterilavastus, mutta lukiossa oli tarjolla myös elokuvakurssi. Aktiivisuutta ja lahjakkuutta osoitti jo se, että hän voitti stipendin Australian ensimmäiseen ja ainoaan elokuvakouluun, joka tunnetaan nimellä Australian Film and Television School. Koska Australian elokuva-ala oli tuolloin jäissä, hän hankki samanaikaisesti koulutusta myös teatteripuvustukseen, mutta lopulta elokuva vei voiton. Armstrong työllistyi aluksi mainoselokuvissa ja televisiossa.

Elokuvaohjaajaksi valmistumisen jälkeen 1968 Armstrong sai tehdä lähinnä 2-10 -minuuttisia lyhytelokuvia, tienesti tuli aluksi kuvausapulaisen töistä mainosfilmeissä, mutta laajeni moniin muihin töihin. Ensimmäinen tunnustus tuli lyhytelokuvasta The Singer and the Dancer, joka sai palkinnon Sydneyn elokuvafestivaaleilla. Elokuvaohjaajauran alussa hän oli 27-vuotias.

Australian verohelpotuspolitiikka johti ylituotantoon, joka tarkoitti, etteivät kaikki elokuvat edes saaneet teatterilevitystä. Tehtyään moninkertaisesti palkitun elokuvansa My Brilliant Career, joka oli ensimmäinen naisohjaajan työ Australiassa 46 vuoteen, Armstrong sai tarjouksia Hollywoodista. Ne hän hylkäsi, vaikka punkkarityyliin pukeutuneen Armstrongin seuraava elokuva, rock-musikaali Starstruck oli tarkoituksellisen pieni elokuva. Armstrong teki 1980-luvulla leegion rockmusiikkivideoita.

Menestys Australiassa vei hänet dokumenttielokuvan pariin: Smokes and Lollies (1976) oli ensimmäinen ohjaajatyö, josta maksettiin palkkaa. Hän jatkoi tutkimiensa tyttöjen seuraamista kaikkiaan neljässä elokuvassa vuosien 1980–2009 välillä.

Suuret budjetit ja näytelmäelokuva tulivat peliin, kun MGM rahoitti Yhdysvalloissa Mel Gibsonin ja Diane Keatonin tähdittämän elokuvan Mrs. Soffel (1984), epätavallisen rakkaustarinan vanginvartijan vaimon ja vangin välillä. Paluu Australiaan toi uralle sekä dokumentteja että näytelmäelokuvia, joita Australian Filmi-instituutti palkitsi. Niiden tunnettuus oli kuitenkin vähäistä verrattuna Louisa Mary Alcottin klassikkoon Pikku naisia, joka oli vuonna 1994 Hollywood-suosikkeja kaikkialla maailmassa. Vahvat naishahmot ja heidän suhteensa purivat nyt uudessa maailmassa hyvin. Oscar ja Lucinda (1997), jota tähdittivät Cate Blanchett – hän näytteli myöhemmin vahvan naisen pääosaa Armstrongin elokuvassa Charlotte Gray (2001) – ja Ralph Fiennes, osoittivat, että Armstrong oli alalla menestyäkseen. Death Defying Acts (2007), elokuva kahlekuningas Harry Houdinista, oli box-office -menestys kaikkialla maailmassa. Kaupallisista menestyksistä huolimatta Armstrong jatkoi myös dokumentaristin uraa. Sundance-festivaalin päävoitto napsahti elokuvalla Unfolding Florence: The Many Lives of Florence Broadhurst.

Women He’s Undressed on Gillian Armstrongin viiden vuoden tauon jälkeen tehty dokumenttielokuva moninkertaisesta Oscar-voittajasta Orry-Kellystä. Warner Bros. -yhtiön pääpukusuunnittelijana 12 vuoden ajan toiminut Orry–Kelly on epäilemättä yksi maailman tunnetuimmista pukusuunnittelijoista. Hänen on laskettu puvustaneen 285 elokuvaa, mukaan lukien An American in Paris, Les Girls, Some Like it Hot, Mr. Skeffington ja Casablanca. Elokuvassa on runsaasti dramatisoituja jaksoja.

–      Jari Sedergren huhtikuussa 2016