1941
1941 / 1941 – Anteeksi, missä
on Hollywood? / 1941
Yhdysvallat
1979. Tuotantoyhtiö: A-Team Productions, Columbia Pictures Corporation. Tuotantopäällikkö: . Tuottaja: John Milius. Ohjaus: Steven Spielberg. Käsikirjoitus:
Robert Zemeckis, Bob Gale. Kuvaus: William A. Fraker. Kuvasuunnittelu: Dean Edward Mitzner. Lavastus: William F.
O’Brien, Jon P. Austin (lavasteet) Puvut: Deborah Nadoolman, Adrianne
Childers. Ehostus: Bob Westmoreland. Musiikki: John T. Williams. Sovitukset:. Leikkaus: Michael
Kahn. Äänitehosteet: Fred J. Brown. Erikoistehosteet: A. D. Flowers. Visuaaliset efektit: Larry Robinson. Pääosissa:
Dan Aykroyd (kersantti Frank Tree), Ned Beatty (Ward Douglas), John Belushi (Hurja
Bill Kelso), Lorraine Gary (Joan Douglas), Murray Hamilton (Claude), Christopher
Lee (kapteeni Wolfgang von Kleinschmidt), Toshiro Mifune (komentaja Akira
Mitamura), Treat Williams (korpraali Chuck ”Stretch” Sitarski), Nancy Allen (Donna
Stratton), John Candy (Foley), Sllim Pickens (Hollis P. Wood). Helsingin
ensiesitys: 4.4.1980 Arena 1, Maksim 1, Axa. Maahantuoja: WARNER Pictures /
Columbia Pictures Corporation. Televisiossa 8.5.1990 TV3, 18.1.1992 TV3,
26.6.1999 Nelonen. VET m / min
Steven Spielbergin ura on ollut menestyksekäs. Ennen elokuvaa 1941 takana olivat jättimäiset box
office -elokuvat Tappajahai ja Kolmannen asteen yhteys, jotka olivat
vakuuttaneet myös käsityksen ohjaja Spielbergin kyvyistä spektaakkelin ja
toiminnan kuvaajana.
1941 ei pyrkinyt vähempään kuin edelliset menestykset. Budjetti oli tuohon
maailman aikaan suuri, 40 miljoonaa dollaria. Tuottaja John Milius,
erikoislaatuinen elokuvatoimija hänkin, kehitteli aihettaan työtoverinaan Bob
Gale. Käsikirjoituksen Gale laati kumppaninaan Robert Zemeckis, joka sittemmin
valloitti maailman ohjaajana Paluu tulevaisuuteen
-elokuvilla.
Vaikka 1941 viittaa jo
nimellään vuoteen, jolloin Yhdysvallat Pearl Harbourin katastrofin jälkeen
liittyy sotaan, tyylilajiksi valikoitui komedia, vieläpä retromuodossa niin,
että Preston Sturgesin satiirit 1940-luvulta ja sitäkin vanhemmat mykkäfarssit
on nähty vahvasti elokuvaan vaikuttaneina teoksina. Elokuvan taustalla olevista
kirjallisista vaikutteista voi yhtenä ajatella helposti olleen Joseph Hellerin
klassikkojärkäle ”Catch-22”, jonka sota todistaa sodan järjettömyydestä
paremmin kuin yksikään maailman romaaneista ehkä sotamies Svejkin seikkailuita
lukuun ottamatta. Vaikutehistoriaa voi itse kukin tehdä bongaamalla
intertekstuaalisia kohtaamisia esimerkiksi John Fordin tai Stanley Kubrickin
tuotannosta.
Vaikka 1941 on saanut
kriitikoilta varsin hyvän vastaanoton, kaupallisesti se ei ollut Spielbergin
suurmenestyksien kaltainen: ehkä satiiri tai musta huumori sittenkin on vaikea
tyylilaji, kuten joistakin Coenin veljesten elokuvien vastaanotoista on saanut
myöhemmin huomata.
Elokuvan tarinassa pian Pearl Harbourin iskun jälkeen Amerikan
rannikolle ilmestyy japanlainen sukellusvene. Havainto tuo mukanaan paniikin ja
kaaoksen: ovatko japanilaiset nousemassa maihin Amerikassa. Irvailun kohteeksi
joutuvat sekä amerikkalaisten ennakkoluulot että sotahysteria. Mutta kun
tapahtumien keskipisteessä on Hollywood, tyylilajiksi kasvaa lopulta mustan huumorin
säestämä itseironia, jossa pilaa tehdään amerikkalaisesta elokuvamaailmasta ja
viihdeteollisuudesta, jonka taipumus mammuttitauteihin on tunnettu.
Jari Sedergren
22.4.2016
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti