tiistaina, elokuuta 30, 2016

1941



1941
1941 / 1941 – Anteeksi, missä on Hollywood? / 1941


Yhdysvallat 1979. Tuotantoyhtiö: A-Team Productions, Columbia Pictures Corporation. Tuotantopäällikkö: . Tuottaja: John Milius. Ohjaus: Steven Spielberg. Käsikirjoitus: Robert Zemeckis, Bob Gale. Kuvaus: William A. Fraker. Kuvasuunnittelu: Dean Edward Mitzner. Lavastus: William F. O’Brien, Jon P. Austin (lavasteet) Puvut: Deborah Nadoolman, Adrianne Childers. Ehostus: Bob Westmoreland. Musiikki: John T. Williams. Sovitukset:. Leikkaus: Michael Kahn. Äänitehosteet: Fred J. Brown. Erikoistehosteet: A. D. Flowers. Visuaaliset efektit: Larry Robinson. Pääosissa: Dan Aykroyd (kersantti Frank Tree), Ned Beatty (Ward Douglas), John Belushi (Hurja Bill Kelso), Lorraine Gary (Joan Douglas), Murray Hamilton (Claude), Christopher Lee (kapteeni Wolfgang von Kleinschmidt), Toshiro Mifune (komentaja Akira Mitamura), Treat Williams (korpraali Chuck ”Stretch” Sitarski), Nancy Allen (Donna Stratton), John Candy (Foley), Sllim Pickens (Hollis P. Wood). Helsingin ensiesitys: 4.4.1980 Arena 1, Maksim 1, Axa. Maahantuoja: WARNER Pictures / Columbia Pictures Corporation. Televisiossa 8.5.1990 TV3, 18.1.1992 TV3, 26.6.1999 Nelonen. VET m / min


Steven Spielbergin ura on ollut menestyksekäs. Ennen elokuvaa 1941 takana olivat jättimäiset box office -elokuvat Tappajahai ja Kolmannen asteen yhteys, jotka olivat vakuuttaneet myös käsityksen ohjaja Spielbergin kyvyistä spektaakkelin ja toiminnan kuvaajana.

1941 ei pyrkinyt vähempään kuin edelliset menestykset. Budjetti oli tuohon maailman aikaan suuri, 40 miljoonaa dollaria. Tuottaja John Milius, erikoislaatuinen elokuvatoimija hänkin, kehitteli aihettaan työtoverinaan Bob Gale. Käsikirjoituksen Gale laati kumppaninaan Robert Zemeckis, joka sittemmin valloitti maailman ohjaajana Paluu tulevaisuuteen -elokuvilla.

Vaikka 1941 viittaa jo nimellään vuoteen, jolloin Yhdysvallat Pearl Harbourin katastrofin jälkeen liittyy sotaan, tyylilajiksi valikoitui komedia, vieläpä retromuodossa niin, että Preston Sturgesin satiirit 1940-luvulta ja sitäkin vanhemmat mykkäfarssit on nähty vahvasti elokuvaan vaikuttaneina teoksina. Elokuvan taustalla olevista kirjallisista vaikutteista voi yhtenä ajatella helposti olleen Joseph Hellerin klassikkojärkäle ”Catch-22”, jonka sota todistaa sodan järjettömyydestä paremmin kuin yksikään maailman romaaneista ehkä sotamies Svejkin seikkailuita lukuun ottamatta. Vaikutehistoriaa voi itse kukin tehdä bongaamalla intertekstuaalisia kohtaamisia esimerkiksi John Fordin tai Stanley Kubrickin tuotannosta.

Vaikka 1941 on saanut kriitikoilta varsin hyvän vastaanoton, kaupallisesti se ei ollut Spielbergin suurmenestyksien kaltainen: ehkä satiiri tai musta huumori sittenkin on vaikea tyylilaji, kuten joistakin Coenin veljesten elokuvien vastaanotoista on saanut myöhemmin huomata.

Elokuvan tarinassa pian Pearl Harbourin iskun jälkeen Amerikan rannikolle ilmestyy japanlainen sukellusvene. Havainto tuo mukanaan paniikin ja kaaoksen: ovatko japanilaiset nousemassa maihin Amerikassa. Irvailun kohteeksi joutuvat sekä amerikkalaisten ennakkoluulot että sotahysteria. Mutta kun tapahtumien keskipisteessä on Hollywood, tyylilajiksi kasvaa lopulta mustan huumorin säestämä itseironia, jossa pilaa tehdään amerikkalaisesta elokuvamaailmasta ja viihdeteollisuudesta, jonka taipumus mammuttitauteihin on tunnettu.


 Jari Sedergren 22.4.2016

Ei kommentteja: