45 Years

45 Years

45 vuotta / 45 år

Tuotantoyhtiö: The Bureau. Tuotantopäälliköt: Chris Collins, Louisa Dent, Lizzie Francke, Vincent Gadelle, Richard Holmes, Philip Knatchbull, Sam Lavender, Tessa Ross. Tuotannon johto: Roslyn Hill. Tuottaja: Tristan Goligher. Ohjaus: Andrew Haigh. Käsikirjoitus: David Constatine (novellistaan ”In Another Country”), Andrew Haigh (sovitus). Lavastus: Sarah Finley. Kuvaus: Lol Crawley. Puvut: Suzie Harman. Ehostus: Nicole Stafford. Musiikki: Connie Farr. Leikkaus: Jonathan Alberts. Ääni: Joakim Sundström. Äänitehosteet: Christer Melén. Pääosissa: Charlotte Rampling (Kate Mercer), Tom Courtenay (Geoff Mercer), Geraldine James (Lena), Dolly Wells (Sally), David Sibley (George), Sam Alexander (posti-mies Chris), Richard Cunningham (hra Watkins), Hannah Chalmers (matkatoimistohenkilö), Camille Ucan (tarjoilijatar), Rufus Wright (Jake). Helsingin ensiesitys: 20.12.2015 Kino Engel. Maahantuoja: Future Film Oy. Tarkastus: K7 / 95 min

Yhdysvalloissa asuva brittiohjaaja Andrew Haigh (s. 1973) ei aikoinaan päässyt kansalliseen elokuvakouluun Beaconsfieldiin Britanniassa, mutta sai onnekseen töitä intialaisen Ismail Merchantin assistenttina tämän firmassa, jonka saavutuksiin kuuluvat James Ivoryn elokuvat ja kaiken kaikkiaan kuusi Oscaria. Vuonna 2005 kuollut Merchant maksoi hänelle nykyisin laittoman pientä 50 punnan viikkopalkkaa, mutta Haigh on kertonut, että hän arvosti yhtiön ”henkilökohtaista, intohimoista työtapaa”.

Haigh työskenteli elokuvaleikkaajan avustajana jo elokuvassa Gladiaattori (2000), mutta omien filmien tekoon hän pääsi kolmikymppisenä lyhytelokuvallaan Oil. Muutaman lyhyen jälkeen ensimmäinen pitkä, miesprostituoidusta kertova Greek Pete, jossa Haigh oli paitsi ohjaaja ja käsikirjoittaja myös kuvaaja ja tuottaja, syntyi kuusi vuotta myöhemmin 2009. Pitkä elokuva Weekend (2011) napsi jo kymmenkunta palkintoa paitsi Britanniassa myös Yhdysvalloissa, jossa Haigh kävi Los Angelesin elokuvakoulua vuoden ajan ottaakseen ”välineen haltuun” kuten hän kouluttautumistaan perusteli. Nykyohjaajien tavoin Haigh työskenteli myös tv:ssä, HBO:n lyhytikäiseksi jäänyt Looking, ei vetänyt yleisöä toivotulla tavalla.

David Constantinen In Another Country -novelliin löyhästi perustuva 45 vuotta on jo mestarin työtä. Sen teeman voi tiivistää nykyhistorioitsijoiden usein käyttämällä termillä menneisyydenhallinta. Mennyt ei ole mennyttä, sillä se voidaan aktualisoida milloin tahansa. ”Nuoruuden valinnoilla on merkitystä”, Geoff toteaa lakonisesti, mutta merkityksellisesti.

Elokuvassa eläköitynyt opettaja Kate Mercer (Charlotte Rampling) ja hänen miehensä Geoff (Tom Courtenay) ovat olleet naimisissa 45 vuotta. Lapsia heillä ei ole, mutta elämä on ollut onnellista, vaikka mitään järisyttävää ei ole tapahtunut. Tasavuosia pitäisi juhlistaa näyttävästi, mutta Geoffin saama kirje saa tasapainon järkkymään: jo unohtuneet muistot palaavat pintaan, minkä jälkeen parisuhde kokonaisuudessaan näyttäytyy uudessa valossa: onko heillä oikeastaan juhlimisen aihetta. Vetääkö liitto itse asiassa viimeisiään?

Vaikka tarina on selkeästi avioliittodraamaa, elokuvan luonne viittaa muihinkin lajityyppeihin: useimmin mainittuja ovat olleet rikos- ja mysteerielokuvat sekä kauhu, erityisesti goottilainen kauhu – tosin ilman sen tehosteita. Maisemakavalkadiin ja -lavasteisiin, jotka on symbolisesti tulkittava myös tunteiden tyyssijana, eivät todellakaan ole goottilaisen linnan synkeät varjot, vaan englantilainen maaseutu Norfolkissa, jossa tosin löytyy pompöösejä, mutta samalla karuja saleja pitkien pöytien juhliin.

45 vuotta on epäilemättä elokuvanäyttelemisen juhlaa. Sen huomasivat myös Yhdysvaltojen palkitsijat, kun Charlotte Rampling sai pääroolistaan Oscarin – elokuvan molemmat pääosan esittäjät palkittiin myös Berliinissä Hopeakarhuilla. Rampling ja Courtenay olivat toki olleet tekemisissä keskenään aiemminkin, sillä he olivat hitsautuneet saumattomasti yhteen jo mainiossa The Night Train to Lisbon -elokuvan päärooleissa.

Melankoliaa, kyllä. Onnen hetkiä ei juurikaan. Mutta nautinnollisen hidasta, älykästä ja ajattelemisen aihetta on taas tarjolla tässä vuoden 2015 huippuelokuvassa.

-       Jari Sedergren 15.6.2016