keskiviikkona, elokuuta 31, 2016

Häätanssi



Häätanssi
Dance of Outlaws



Suomi 2012. Tuotantoyhtiö: Illume Oy Tuottajat: Pertti Veijalainen, Timo Korhonen. Yhteistuottaja: Torstein Grude (Pirava Film). Ohjaus ja käsikirjoitus: Mohamed El Aboudi. Kuvaus: Marita Hällfors. 2. kamera: Aziz El Attar. Musiikki: Juuso Hannukainen, Mikko Rajala. Leikkaus: Erik Andersson. Leikkausassistentti: Kalle Sipilä. Äänisuunnittelu: Martti Turunen. Äänitys: Anne Tolkkinen, Pirkko Tiitinen. Järjestäjä: Khalid Laaboudi. Tuotantosihteerit: Maarit Mononen, Marianne Mäkelä, Ella Ruohonen. Esiintyjät: “Hind” – Hanan, Bilal, Bouchra, Leila, Noura, Lamia, Fatima, Hasna, Frima, Ghizlane, Asia, Halima, Abderrahim El Hawary, Hamid El Hawwat. Helsingin ensiesitys: 21.9.2012 R&A-festivaaleilla, 85 min.

Suomalaisen dokumentin kansainvälinen menestys on tosiasia. Maailmalla kiinnostavat aiheet voivat olla täysin kotoperäisiä, sillä Suomi ja suomalaisuus on kiinnostavaa siinä missä muunkin maailman meno. Mutta dokumentaarielokuvan menestyksen maussa maistuu myös mustikka. Marokkolaissyntyisen, kymmenkunta vuotta Suomessa asuneen Mohamed El Aboudin ohjaajaura alkoi maahanmuuttajien kokemuksia peilaavista lyhytdokumenteista 2005, mutta huomion herätti vasta nyrkkeilydokumentti Vasen vartaloon (2009), joka seurasi kiintoisasti 26-vuotiaan nyrkkeilijän ja hartaan muslimin Umar Kemiläisen elämää tiellä suuriin saavutuksiin. Uusin dokumentti Häätanssi, tarina lainsuojattomaksi epäoikeudenmukaisesti joutuneesta marokkolaisnaisesta, kiertää hyvällä menestyksellä maailmaa juuri nyt.

Tampereen elokuvajuhlilla tuomariston erikoispalkinto ja peräti kolme kunniamainintaa pääsarjan tuomaristolta, kriitikoilta ja paikalliselta suurelta elokuvalehdeltä Marokon omissa Oscar-juhlissa Tangerissa (Festival National du Film) osoittavat elokuvan laadukkuuden. On ilahduttavaa, että elokuva on hyväksytty festivaaleille useaan arabimaahan, sillä niissä sensuuri on tunnetusti hanakka tukahduttamaan toisinajattelun ja dokumentoidut epäkohdat. Marokossa viranomaiset olivat varuillaan, mutta sensuuri salli elokuvan sen jälkeen, kun oli pyyhkäissyt pois kielenkäytön rivoudet ja viitteet maassa varsin yleiseen kannabiksen käyttöön. Kuvausjärjestelyissäkin esimerkiksi vankiloiden ja sattumoisin kuviin eksyneiden sotilaskohteiden näkyminen oli haasteellista. Häätanssi sai myös Sveitsissä Locarnon elokuvajuhlilla Premio Zonta Club Locarno -palkinnon. Se myönnetään elokuvalle, jolla on ainutlaatuinen yhteiskunnallinen sitoumus. Sitä Häätanssilla on silmin nähden, vaikka myönnettäisiinkin, että kulttuuriset tekijät teettävät aina välillä katsojalla töitä tarinan yksityiskohdissa.

Häätanssin päähenkilö Hind on henkilönä eristetty laittomuuden rajoille. Virallisesti häntä ei ole olemassa, sillä tuiki tarpeellisia henkilöllisyyspapereita on mahdotonta saada sen jälkeen, kun oma perhe kielsi Hindin. Syyksi riitti, että hänet oli raiskattu teini-ikäisenä. Perhe kieltäytyy vuosien jälkeenkin jääräpäisesti luovuttamasta Hindille syntymätodistusta. Hind saa elantonsa häätanssijana, asema joka on marokkolaisessa maailmassa tunnustettu, mutta epävarma ja vaarallinenkin. Marokkolaisen yhteiskunnan torjunnan vastapainoksi Hind kertoo pyrkimyksistä, jotka toisivat hänellekin mahdollisuuden nauttia tasa-arvosta, vapaudesta, parisuhteesta ja lapsistaan, joista vanhin alkaa jo vieraantua oikeasta äidistään. Esteitä ja vastoinkäymisiä riittää muutenkin, sillä byrokratian ja omaksuttujen perinnearvojen liitto on rikkomaton, eikä oma elämänmuoto täytä kaikkia vaatimuksia. Ainoa tuki on oikeastaan vertaistukea muilta yhteiskunnan marginaalissa eläviltä perheidensä hylkäämiltä naisilta.

Mohamed El Aboudin dokumentin yhä jatkuvaa kansainvälistä festivaalimenestystä siivittää myös arabikevät, hallituksia ja järjestelmiä vaihtanut liikehdintä, jonka muodot vaihtelevat yhä mielenosoituksista sisällissotaan. Naisen asema on ollut niissä mukana vain sivuroolissa, mutta epäilemättä painokkaat puheenvuorot jatkossa antavat tietä todelliselle kehitykselle. Häätanssi on epäilemättä mustikkapiirakka, jota voi maistaa tässäkin mielessä tyytyväisyydellä.


Jari Sedergren 15.4.2013

Ei kommentteja: