tiistaina, elokuuta 30, 2016

Le tout nouveau testament



Le tout nouveau testament
The Brand New Testament


Luxembourg, Ranska, Belgia 2014. Tuotantoyhtiö: Terra Incognita Film. Tuottaja: Jaco Van Dormael. Ohjaus: Jaco Van Dormael. Käsikirjoitus: Thomas Gunzig, Jaco Van Dormael. Kuvaus: Christophe Beaucarne. Lavastus: Sylvie Olivé (prod. des.). Puvut: Caroline Koener. Musiikki: An Pierlé. Leikkaus: Hevré De Luze. Pääosissa: Pili Groyne (Ea, jumalan tytär), Benoît Poelvoorde (Jumala), Catherine Deneuve (Martine, apostoli), François Damiens (François, apostoli), Yolande Moreau (Jumalan vaimo), Laura Verlinden (Aurélie), Serge Larivière (Marc), Didier De Neck (Jean-Claude). Helsingin ensiesitys: 19.9.2015 (Rakkautta & Anarkiaa. –112 min


Cannesin elokuvafestivaalien vuoden 2015 uutuuksiin kuului Jaco Van Dormaelin musta fantasiakomedia Le Tout Nouveau Testament”, joka valittiin samana vuonna Belgian ehdokkaaksi Oscar-kisaan Yhdysvalloissa, missä se eteni yhdeksän elokuvan lyhytlistalle, vaikkei sitten päässytkään ehdokkaaksi. Kotimaan Margritte-palkinnoista kisattaessa elokuva keräsi kymmenen ehdokkuutta, mukaan lukien parhaan filmin ja parhaan ohjauksen palkinnot.

Jumala elää elokuvan mukaan nyt Brysselissä, eikä hän ole mikään esimerkillinen hahmo. Vaimo ja lapset saavat kärsiä sadistisesta tyypistä, joka oli luonut ihmiskunnan vain saadakseen itselleen jotain kidutettavaa. Nykytodellisuutta Jumala manipuloi tietokoneen avulla. Käytössä olevaan tietokoneeseen muulla perheellä on tiukka käyttökielto, mutta kymmenvuotias tytär Ea livahtaa Jumalan työhuoneeseen ja näkee koneelta kuinka huonosti ihmisiä kohdellaan. Kun isukki sitten pieksee tytön vyöremmillä, päättää lapsukainen ryhtyä kapinaan kadulta löytyvien apostolien avulla.

Pisteliään hauska elokuva sai erinomaisen vastaanoton sekä kriitikoilta että yleisöltä heti ilmestyttyään. Elokuvan hauskuus on selvää, mutta erityisen onnistuneeksi sen tekee vaivannäkö, jota ohjaaja tiimeineen on nähnyt: ajoituksen ja lavastuksen oikeaan osuminen kerää kehuja maailmalla. Tämä on elokuva joka naurattaa mustasta huumoristaan huolimatta – mutta tietysti osaa katsojista juuri sen vuoksi – koko ajan.

Elokuvan tarinan yksityiskohtien mielikuvituksellisuus kuten myös niiden esteettinen ja fantastinen toteutus on sitä luokkaa, että niiden toistaminen paperilla olisi ajan hukkaamista: oivallukset on nähtävä valkokankaalla. Jumalallisessa tarinassa on aineksia kulttiklassikoksi.

- Jari Sedergren 6.2.2016

Ei kommentteja: