La Belle et la Bête

La Belle et la Bête 

Ranska 2014. Tuotannonjohto: Frédéric Doniguian. Tuottaja: Richard Granpierre. Ohjaus: Christophe Gans. Käsikirjoitus: Christophe Gans ja Sandra Vo-Anh, perustuen Gabrielle-Suzanne Barbot de Villeneuven satuun vuodelta 1740. Kuvaus: Christophe Beaucame. Lavastus: Thierry Flamand. Kuvasuunnittelu: Andreas Olshausen, Etienne Rohde. Lavasterakenteet: Bernhard Henrich, Ernestine Hipper. Erikoistehosteet: Uli Nefzer, Mark Rappaport. Puvut: Pierre-Yves Gayrayd. Ehostus: Emilia Seifert. Hirviö: Brian Wade. Musiikki: Pierre Adenot. Leikkaus: Sebastian Prangére. Ääni: Ken Yasumoto. Pääosissa: Léa Seydoux (Kaunotar Belle), Vincent Cassell (Peto, prinssi), Louka Meliava (Tristan), Yvonne Catterfeld (prinsessa), Eduardo Noriega (Perducas), Myriam Charleins (Astrid), Audrey Lamy (Anne), Sara Giraudeau (Clotilde), Jonathan Demurger (Jean-Baptiste). K12 – 112 min

”Kaunotar ja hirviö” on kaikkien tuntemalla tavalla ranskalaisten sadunkirjoittajien ”toiseen aaltoon” kuuluvan Gabrielle-Suzanne Barbot de Villeneuven (n. 1695–1755) luoma klassinen aikuisille tarkoitettu satu. Vuonna 1740 päivänvalon nähnyt satu on kokenut vuosisatojen aikana monia muodonmuutoksia ja se on filmattu moneen kertaan. Tunnetuin versio on Jean Cocteaun vuodelta 1946.

Sadun taustalla on toki sitä vanhempaa, klassista perintöä, tunnetuimpana Apuleiuksen ”Cupid ja Psyyke” ja monet eläintarinat, jotka sivuavat ”Kaunottaren ja hirviön” tärkeimpiä teemoja. Tunnetuksi tarina tuli Mme Leprince de Beaumontin koostamasta nuorten naisten lukemistosta, johon tekstiä lyhennettiin ja myös sen tunnemaailmaa muokattiin sopivaksi. Poliittisia tavoitteitakin on etsitty ja löydetty: satu argumentoi omalla tavallaan pakkoavioliittoja vastaan.

Ranskalaisen Christophe Gansin (Susien klaani, 2011) vuonna 2014 ohjaaman elokuvan toisena käsikirjoittajana ohjaajan lisäksi toimi Sandra Vo-Anh. Kauneus on katsojan silmissä, sanotaan, mutta kauniimman henkilön pääosaa esittää juuri tätä kirjoitettaessa James Bond -kuuluisuutta nauttiva Léa Seydoux, vähemmän mairittelevalla hirviö-määreellä on kuvattu Vincent Cassellin roolihahmoa. Hahmoista puhuminen on sikäli oikeutettua, että Gansin versio on spektaakkeli, joka turvautuu paljolti erikoisefekteihin. Tunnemaailmaltaan esitys on huomattavasti kevyempi kuin Jean Cocteaun elokuvaklassikko.

Tammikuussa 2014 Berliinin elokuvajuhlilla ja Ranskassa seuraavassa kuussa ilmestynyt elokuva osoittautui yleisömenestykseksi. Yleisöpalkinto Parhaiden Eurooppalaisten filmien valinnassa (27. editio) ja kolme César-ehdokkuutta antoivat siitä viitteitä jo tuoreeltaan. Ranskan parhaan palkinnon, Césarin, sai elokuvan lavastaja Thierry Flamand.

-       4.11.2015 Jari Sedergren