Dokumentin ytimessä 8 -näytös

Seuraava esittely antaa informaatiota seuraavista elokuvista:

Torielämää Helsingissä
Marknadslivet i Helsingfors
Valmistusmaa: Suomi 1938. Tuotantoyhtiö: Decora Film. Musiikki: Asser Fagerströmin musiikki lisätty myöhemmin. Filmitarkastus: A-1022, 13.10. 1938 – S – 90 m (16 mm) / 8 min. Esitetään 35 mm:n kopiona.

Iskelmäparaati
Schlagerparaden
Valmistusmaa: Suomi 1939. Tuotantoyhtiö: Suomi-Filmi Oy. Ohjaus: Turo Kartto. Kuvaus: Felix Forsman. Musiikki: Harry Bergström. Laulut: Esittäjät: Gaby Ross, Olavi Virta. Esittäjät: Asser Fagerström, solisteina Matti Rajula (saksofoni), Märtha Fogelholm (viulu). Vibrafonisoolon esittää Eric Tidlund. Pianosoolon Asser Fagerström. Ramblers orkesteri säestää. Tanssi: Mustalaistanssi, es, Margaretha von Bahr ja tunnistamaton oopperan baletin tanssija. Ääni: Pertti Kuusela. Filmitarkastus: A-1301, 14.11. 1939 – S – 260 m / 10 min

Aamu, päivä ja ilta Helsingissä
Morgon, middag och afton i Helsingfors
Valmistusmaa: Suomi 1939. Tuotantoyhtiö: Jäger Filmi Oy. Ohjaus ja suunnittelu, kuvaus, ääni: Kurt Jäger. Filmitarkastus: A-1263, 6.10. 1939 – S – 250 m / 10 min. Video (SB betacam)

Lapuan maatalousnäyttely
Jordbruksutställningen i Lappo
Valmistusmaa: Suomi 1939. Tuotantoyhtiö: Ove-Filmi, Kino-Filmi Oy. Ohjaus ja kuvaus: Eino Itänen. Filmitarkastus: A–1209, 26.5. 1939 – S – 540 m / 17 min

Partiointi pakkasessa
Scouting i köld
Valmistusmaa: Suomi 1938. Tuotantoyhtiö: Aho & Soldan. Ohjaus: Heikki Aho & Björn Soldan. Selostus: Antti Aho. Kuvaus: Björn Soldan, Auvo Mustonen. Äänitys: Lauri Pulkkila. Filmitarkastus: A-927, 14.3. 1938 – S – 200 m / 7 min

Aikamme amatsooneja
Valmistusmaa: Suomi 1939. Tuotantoyhtiö: Adams-Filmi Oy. Tilaaja: Akateemisten Naisten Karjala-Seura (ANKS). Ohjaus, käsikirjoitus ja selostus: Reino Hirviseppä. Kuvaus: Frans Ekebom. Filmitarkastus: A-1200, 13.5. 1939 – S – 210 m, 8 min

Suomi-Filmin uutiskuvia 3/1939
Valmistusmaa: Suomi 1939. Tuotantoyhtiö: Suomi-Filmi Oy. Selostaja: Turo Kartto. Filmitarkastus: A-1288, 28.10. 1939 – S – 420 m / 14 min

Vårt Land
Maamme
Valmistusmaa: Suomi 1940. Tuotantoyhtiö: Svensk Filmindustri AB / Aho & Soldan. Ohjaus: Heikki Aho & Björn Soldan. Kuvaus: Heikki Aho ja Björn Soldan. Leikkaus: Heikki Aho. Lausuntaesitys: Ella Eronen lausuu J. L. Runebergin runon Vårt Land (Maamme). 7 min. Video (SB betacam).

Kaatuneiden muistolle Suurtorilla 19/5. 1940
Till de stupades minne
Valmistusmaa: Suomi 1940. Tuotantoyhtiö: Suomi-Filmi Oy. Ohjaus, suunnittelu ja selostus: Turo Kartto. Filmitarkastus: A-1379, 31.5. 1940 – S – 220 m / 8 min

1900-luvun tarkasteluissa vuodella 1939 on ollut erityinen sijansa vuosien 1917 (itsenäistyminen), 1918 (sisällissota), 1952 (olympialaiset) ja 1982 (Kekkosen aikakauden päätös) verkossa. Kuin varkain marraskuun lopussa alkanut talvisota tuhosi itsenäisyyden aikana syntyneen nuoren sukupolven toiveikkaat unelmat ja kuvainnollisesti päätti kansakunnan nuoruusvuodet. Kadonneen nuoruuden memoria liittyi talvisodan käsikirjoitukseen kuitenkin vasta sodan jälkeen eräänlaisena kansallisena surutyönä. Tämä muistojen historia mystifioi talvisotaan johtaneen vuoden 1939 kansallisen myytin mittoihin.

Juuri tämän myytin vuoksi on syytä palata aikalaisnäkemykseen. Voimme seurata vuoden 1939 kotimaisissa tilauselokuvissa sitoutumista geopoliittiseen identiteettiin, sotaan varustautumisen ohjelmia ja maaseudun modernia esiinmarssia kansallisten symboleiden säestäminä. Mutta mukana oli myös kaupunkilaiselämän huoletonta optimismia kuten Suomi-Filmin Iskelmäparaati näyttää.

Elokuvateattereissa esitettyjen alkukuvien moniäänisyys, polyfonia, on nyt tulkittavissa sekä sotaan ajautumisen tragediaksi että menetetyn nuoruuden memoriaksi. Tästä näkökulmasta Peter von Baghin 1939 (1993) esitteli kompilaatioelokuvan keinoin dramatisoidun kokonaisnäkemyksen vuoden 1939 tilasta. Nyt esitettäväksi on valikoitu tuohon elokuvaan käytettyjä arkistofilmikatkelmia täydellisinä. Ne ovat samalla edustava näyte vuonna 1939 elokuvateattereissa esitetyistä yli 200 tilauselokuvasta.

Vuonna 1939 kotimaisten lyhytelokuvavalmistamojen lukumäärä kasvoi jo lähelle kahtakymmentä. Nähtävä otos profiloi esiin keskisuuria yhtiöitä, joiden 1930-luvun lyhytelokuvatuotannot ylsivät 20-40 elokuvan tasolle. Omassa sarjassaan tilauselokuvan tyyppejä kehittelivät Suomi-Filmi ja Aho & Soldan, molemmat lähes 300 elokuvan tuotantoluvuilla. Suomi-Filmi edistyi äänielokuvatekniikassa pisimmälle: toukokuusta 1935 sen lyhytelokuvat oli varustettu aina ääniraidalla. 1920-luvulta lähtien valtiovallan suojeluksessa toimi myös dokumenttielokuvan voimakaksikko Aho & Soldan. He osallistuivat Suomi-Filmin rinnalla sotaan joutuvan sankarikansan elokuvallistamiseen, tällä kertaa näemme partiolaisten karaisua sotilaallisesti organisoituun ja kurinalaiseen toimintaan elokuvassa Partiontia pakkasessa.

Muitten yhtiöiden hankkeet tiivistyivät yksittäisiin kuvausprojekteihin. Tehtyään kaasunsuojeluun kodeille ja sen valtiattarille suunnatun kaasunsuojelufilmin Aikamme Amatsooneja. Adams-Filmi suunnitteli myös henkisen viljelyn sadonkorjuuta, sillä se aikoi filmata Suomen Kulttuurirahaston kannatusyhdistyksen ja SKR:n säätiön varoilla lyhytfilmien sarjaa "Kulttuuri ja me". Vain osa tästä siitä toteutui.

Lapuan maatalousnäyttelyn kuvannut Eino Itänen erikoistui lähinnä suomalaisen huippu-urheilun uutisointiin. Itäsen tallenteet on nyt ainutlaatuista kuvahistoriaa niiltä vuosilta, jolloin suomalaisuutta rakennettiin entistä vahvemmin urheilun varaan. Nähtävä elokuva liittyy siihen uutiselokuvan traditioon, jossa suurmiehet ovat tärkeitä tärkeitä kansallisia kohteita: vuonna 1939 ylitse muiden oli Tasavallan Presidentti Kyösti Kallio, jonka vierailut Tukholmaan ja Lapualle tallentuivat filmille.

Saksalainen insinööri ja laboratoriomestari Kurt Jäger oli luonut Suomi-Filmille äänielokuvan edellytykset. Hän kuvasi sotien alla oman yhtiönsä Jäger-Filmin nimissä Kalevala-seuralle karjalaista kulttuuria jo loi sen ohessa omaehtoisia matkailuelokuvia. Nyt esillä oleva Jäger-Filmin Aamu, päivä ja ilta Helsingissä on harvinainen impressio rauhan ajan pääkaupungissa, jonka ylle työntyviä pilviä uhmaa Matti Jurvan militaarista riemua kuvaava laulema meripojista, jota reunustavat hävittäjäalusten tykkien silhuetit.

Vuonna 1935 keskeytetty uutisfilmituotanto käynnistyi uudelleen Suomi-Filmin Uutiskuvissa sen jälkeen, kun maa oli ensin olympilaisia odottaessaan joutunut kriisiin. Suomi-Filmi ryhtyi valmistamaan verovapauden pääelokuville tuovia uutisfilmejä jälleen syksyllä 1939, heti sen jälkeen kun maa oli joutunut maailmansodan sytyttyä uusien uhkien alaiseksi. 7.10. 1939, jolloin Suomi-Filmin Uutiskuvien sarja aloitettiin uudelleen numerosta 1 päätyäkseen 21.3. 1940 numeroon 9, joka jäi tämän sarjan viimeiseksi.

Talvisodan sytyttyä Ella Erosen lausuma "Maamme" on sota-aikana äärimmäisen tärkeäksi nousseen patrioottis-militaarisen sanaston ja symboliikan luojan J. L. Runebergin teksti. Erosta kuvittaa Heikki Ahon sommittelema lyhytfilmi, joka välittyi Svensk Filmindustrin levityksessä alkukielellä lausuttuna vain Tukholman teatteriyleisölle.

Suomi-Filmin Kaatuneiden muistolle Suurtorilla 19/5. 1940 aloittaa talvisodan muistojen elokuvallistetun sarjan tuomalla silmiemme eteen armeijan, sen johtajat ja soturit hävinneinä, mutta ei lyötynä. Samaa tulevaisuuteen uskovaa sanomaa välittää myös V. A. Koskenniemen runebergilaisittain kalskahtavat riimit.

Decora-Filmin Värikäs toripäivä mainostaa itseään "ensimmäisenä suomalaisena värifilminä" dokumentissa, jonka aiheeseen sodan päätyttyä etsiytyi ensimmäisenä monista seuraajista Jörn Donner esikoiselokuvassaan Aamua kaupungissa.

– Ilkka Kippola ja Jari Sedergren 24.2. 2004