Finland (1911)

Suomi 1908-1911. Tuotantoyhtiö: Atelier Apollo. Tuottaja: K. E. Ståhlberg. Kuvaus: Suomalaisissa osissa mm. Oscar Lindelöf. Ensiesitys: Berliinin matkailumessut 1911. 21min

1880-luvulla perustettu Suomen Matkailuyhdistys (SMY) oli 1900-luvun alussa ehtinyt tehdä Suomea tunnetuksi ulkomailla julkaisemalla monilla eri kielillä Suomi-oppaita, matkailuun liittyviä aikataulukirjoja ja nostamalla alueyhdistyksiensä kanssa matkailupalvelujen tasoa monissa Suomen tunnetuimmissa turistikohteissa. Vuonna 1906 SMY perusti oman matkatoimiston, Suomen Turistitoimiston, joka suuntautui ennen muuta matkailupropagandaan ulkomailla.

K. E. Ståhlbergin omistama Suomen suurin valokuvausliike Atelier Apollo aloitti elokuvauksen vuonna 1906. Elokuvaustoiminnan käynnistämiseksi Ståhlberg kutsui Suomeen ruotsalaisen kuvaajan Frans Engströmin, jonka harteilla oli paitsi elokuvaus myös suomalaisten kuvaajien koulutus. Ståhlberg toteutti Atelier Apollon puitteissa Suomen luonnon, historiallisten seutujen ja suurimpien kaupunkien kuvaukset samalla järjestelmällisyydellä kuin hän oli aiemmin toteuttanut vastaavan ohjelman valokuvaamalla. Valokuvia hän hyödynsi liiketoiminnassa myymällä postikortteja.

Finland on ensimmäinen elokuva, joka ylittää yhden maiseman kuvaukselle perustuvan lyhyen jatkumon. Elokuvat oli valittu Atelier Apollon valmistamista lyhytfilmisarjoista, kuten Suomen linnoja ja herraskartanoita (1910-11), Tornionjokilaaksoa esittelevästä matkailufilmistä Turistimatkat Suomessa (1911) ja aikaisemmin Ståhlbergin omistamassa Maailman ympäri –elokuvateatterissa vuosina 1908-09 esitetystä filmiohjelmistosta. Näin osa elokuvasta on todennäköisesti ulkomaista tuotantoa.

Aiemmasta aineistoista konstruoitu elokuva Finland oli ensimmäinen ulkomaille suunnattu tilauskuva, joka hahmotti Suomea alueittain ulkomaisille turisteille luontoelämysten, kansalliseen ohjelmaan luettavien symbolisten monumenttien, merkittävien kulttuurinähtävyyksien ja kaupunkikuvien kompilaationa.

Kuten myöhemminkin oletetut ulkomaisen vastaanoton näkökulmat konstruoivat elokuvallistettua Suomi-kuvaa. Myönteiseksi toivottu vastakaiku todennäköisesti supisti kansalliseen ohjelmaan kuuluvien symbolien käyttöä turisteja houkuttelevien elämyksellisten luontokokemusten hyväksi. Näin kansainvälisen ja kansallisen aineksen välinen painotus ja eri elementtien välinen konsensus ulkomaisen arvostuksen saamiseksi hioi muotoonsa rakenteen tähän ensimmäiseen viralliseen elokuvaan Suomesta.

Finlandin näkökulma oli modernisti esteettinen. Turistin osallistuvan katseen kautta katsoja samastuu luontoelämyksiin Imatralla, Kolilla, Oulujoen koskissa ja keskiyön auringossa Tornionjoen laaksossa. Nämä kohteet olivat tulleet tunnetuimmiksi kansainvälisen luokan matkailunähtävyyksiksi 1800-luvun mittaan, ja niissä kaikissa oli tarjolla organisoidusti turistipalveluja. Ne olivat myös eri kielillä ilmestyneiden Suomi-oppaiden huippukohteita. Värijaksot korostavat kansainvälisille turisteille tarjottua visuaalista ilmettä. Suomen alueellinen hahmo ja kansallisesti arvokkaat historialliset symbolit ovat mukana vain lyhyissä yhden seenin otoksissa. Myöskään urbaani kaupunkielämä ja teollisuus eivät korostu myöhempien matkailuelokuvien tavoin, vaikka Helsingin Esplanadi, Turun satama ja Tampereen tehdasfasadit esitelläänkin.

Finland oli ensisijassa Berliinin matkailumessuille suunniteltu tilaustyö, joka palautui myöhemmin virallisia kanavia myöten Suomeen. Elokuva löydettiin Puolustusvoimain filmiarkistosta, joka toimi jo 1930-luvulla suojeluskuntien filmaustoiminnan päätearkistona ja todennäköisesti varhaisten ulkomaille suunnatun turistimainonnan aineistovarastona. Elokuvarkistoon vuoden 2002 alussa liitetyn Puolustusvoimain elokuvakokoelman piiristä ovat löytyneet keskeiset osat autonomian ajan säilyneestä elokuvatuotannosta.

Finland on arvokas näyttö autonomia ajan toisesta keskeisestä lyhytelokuvatyypistä, ajankohtaiselokuvasta. Toinen keskeinen elokuvatyyppi esittelee Helsingin poliittista julkisuutta keisarivallan alaisuudessa. Kaikkiaan autonomian ajan säilynyt ajankohtaiselokuva mahtuu noin tunnin mittaiseen esitykseen.

Ks. myös artikkelimme Finlandista Ennen ja Nyt - Historian tietosanomista. Artikkeli ei ole loppuun saakka viimeistelty.

- Ilkka Kippola ja Jari Sedergren, 2003