Finlandia-katsaus 10

Valmistusmaa: Suomi 1941. Tuotantoyhtiö: Finlandia-kuva Oy. Ohjaus: Holger Harrivirta. Käsikirjoitus ja selostus: Veikko Itkonen. Kuvaus: Björn Soldan. Laulut: Lizzi Waldmüller esittää Messuhallissa kappaleen "Du Hast Gluck Bei Den Frau'n Bel Ami". Pääosassa: Lizzi Waldmüller. VET: A-1788 (6.7. 1943) – 240 m / 8 min

Siviileille suunnattu ”valtion virastojen ja laitosten valo- ja elokuvapropagandatoiminta” siirtyi 15.10.1942 Propaganda-Aseveljet ry:n omistamalle Finlandia Uutistoimistolle. Samalla lakkautettiin Valtion tiedotuslaitoksen kuvaosasto, joka oli levittänyt puolustusvoimien uutiskatsauksia jatkosodan ekspansion ajan.

Propaganda-Aseveljet, mainostoimistojen ja lehdistön perustama ”henkisen maanpuolustuksen liitto”, oli vastannut ratkaisevalla tavalla talvisodan tiedotustoiminnasta. Ammattiauttajia tarvittiin jälleen, kun paine siviiliaiheisiin voimistui asemasodan tapahtumatyhjiössä. Toimiston mediauudistus teki mahdolliseksi Finlandia-kuvan nimellä oman puolustusvoimista eriytetyn kuvaustoiminnan ja myös kotirintamien uutisfilmauksen. Ensimmäinen Finlandia-katsaus valmistui helmikuussa 1943 avauksena sinivalkoiselle sarjalle, joka jatkui sodan jälkeen aina vuoteen 1964.

Puolustusministeriön kanssa tehdyllä sopimuksella Finlandia-Kuvasta tuli mediatalo, jolle kuului kahden viimeisen sotavuoden ajan julkisen kuvatuotannon monopoli. Sen tehtäviin liittyi puolustusvoimain katsausten levitys, propagandatarkoituksiin soveltuvien lyhytfilmien valmistus, valtion laitosten ja lehdistön valokuvapalvelu ja aineiston myynti yksinoikeudella julkaisuihin ja kaupallisiin tiedotteisiin. Elokuvatoimiston ja filmilaboratorion johtoon, samalla ohjaajaksi ja käsikirjoittajaksi, siirrettiin puolustusvoimien tiedotusjoukoista monipuolinen ammattilainen Holger Harrivirta.

Finlandia-Kuvan pääkuvaaja Björn Soldan avasi kotirintamapropagandan lyhytkuvilla Sotainvalidit ja heidän huoltonsa, Miljoona mottia talkootahdissa, Kirkkoja Karjalaan, Kansalta kansan hyväksi, Sisu viinaakin väkevämmäksi ja Tekojen aseveljeyttä.

Samalla Harrivirta ja Soldan aloittivat uutisfilmauksen kotirintaman tapahtumista. 3-5 kameran viikoittain tallentamaa aihetta leikattiin teatteriohjelmistoon alkukuvaksi 8 minuuttisen ”sekakatsauksen” formaattiin.

Filmituotetta dominoivat mielialasta, järjestyksestä, hygieniasta ja turvallisuudesta vastaavien laitosten tilausaiheet kuten Suomen Huollon ja Suomen Romun keräyskampanjat tai talkootoiminnan monet muodot. Viikon urheilutapahtuman tasapainotti taide, jonka alueella filmattiin harvinaislaatuisia kuvia esimerkiksi Finlandia-freskoja viimeistelevästä Lennart Segerstrålesta. Myös kansallisen kulttuurin suurmiehet saivat ikonisen muistokirjoituksensa, esimerkkinä kirjailija Samuli Paulaharju.

Ulkopolitiikan alueella katsaukset esittelivät vielä vuonna 1943 avoimesti Suomen sotilas-, talous- ja kulttuurisuhteita Saksaan: Saksan kauppavaltuuskunnan vierailun, Suomen SS-jääkäreiden paluujuhlallisuudet ja kuorrutuksena kolmannen valtakunnan tähtivieraita näkyvimpänä itävaltalaisen Lizzi Waldmüllerin konserttikiertueella Suomessa.

Kuvataltio Waldmüllerin esiintymisestä asemiesillassa kiinnittyi yhtä lailla taustalla nähtävien liittolaissymbolien ornamentiikkaan kuin laulajattaren ”Bel Ami” –tulkintaan. Vuotta myöhemmin diivan maneerit ja sotilasyleisön hurmio vaihtuivat toisenlaiseen kuvastoon. Sodan Suomelle kohtalokas käänne välittyi silloin ensi kerran Finlandia-katsausten kuvissa Helsingin yliopiston päärakennuksen ja myöhemmin Lapin sodan raunioista.

Propaganda-Aseveljet järjesti jatkosodan aikana Helsingin messuhallissa yli sata asemiesiltaa. Kyse ei ollut vain helsinkiläisille tarkoitetusta viihteestä, sillä iltamat radioitiin kansalle suorina, noin puolentoista tunnin mittaisia lähetyksinä. Esiintyjinä olivat tavallisesti tunnetuimmat suomalaiset muusikot, näyttelijät ja muut viihdeartistit, mutta aika ajoin tilaisuuksiin saatiin myös vieraita ulkomailta.

Asemiesiltojen esiintyjät liikkuivat myös armeijan viihdytyskiertueilla eri rintamalohkoilla. Messuhallin asemiesiltojen perusmuusikoita olivat Helsingin Varuskunnan Soittokunnan esityksiä johtanut musiikkikapteeni Arthur Rope sekä George de Godzinsky, joka johti erilaisia korsuorkesterikokoonpanoja. Mukana oli myös kirjailija, majuri evp., kamarineuvos Reino Palmroth (1906-1992), salanimiltään Palle ja Reino Hirviseppä, joka aluksi juonsi asemiesiltoja. Palle myös sanoitti ja suomensi monet asemiesiltojen laulut, joita saatettiin esittää myös yhteislauluna.

Finlandia-katsaukseen nro 10 (1943) on taltioitu ruotsalaisen jalkapallojoukkue Reimersholmin ottelu yhdistettyä Helsingin joukkuetta vastaan, esittely Maan Romun toiminnasta, itävaltalaisen elokuvatähden Lizzi Waldmüllerin (1904-1945) Suomen vierailu, ensin Aulangon Joutsenlammella säveltäjä Franz Groten kanssa ja lopuksi esiintyminen asemiesillassa Messuhallissa.

- Ilkka Kippola ja Jari Sedergren, 2003