Fong Sai-Yuk

Muita nimiä: The Legend of Fong Sai Yuk (engl.) / Fong Sai Yuk (suom.) / Fong Sai Yuk (ruots.) Valmistusmaa: Hongkong 1993. Tuotantoyhtiö: Eastern Production, Golden Harvest Group. Tuottaja: Jet Li. Ohjaus: Corey Yuen. Käsikirjoitus: Jeff Lau, Kung-Yung Tsai, Chan King Chun. Kuvaus: Jingle Ma. Kuvasuunnittelu: Ann Hui. Lavastus: Man-Hung Lau. Puvut: Shirley Chan. Musiikki: Romea Diaz, Man Lui, James Wong. Koreografia: Corey Yuen, Tak Yuen. Leikkaus: Peter Cheung. Pääosissa: Jet Li (Fong Sai Yuk), Sung Yang Chen (Tiger Lu), Josephine Siao (Fongin äiti), Kong Chu (Fongin isä), Michele Reis (Ting Ting), Lung San (Macu), Adam Cheng (Mr Chen/Chan), Cibelle Hu (tytön äiti). Helsingin ensiesitys: 13.12. 1996 Kino Engel 1, maahantuoja: Cinema Mondo – video- ja DVD-julkaisu: Vision Park Distribution Oy (video), Filmifriikki Oy (DVD) – VET 99976 – K12 – 3006 m / 110 min

Fong Sai Yuk on yhdistelmä poliittista juonittelua, toimintaa, romantiikkaa ja komediaa, eikä sellaisena poikkea paljoakaan hongkongilaisesta historialliseen ympäristöön sijoittuvasta kung fu –elokuvien traditiosta.

Poliittisesta näkökulmasta Fong muistuttaa Olipa kerran Kiinassa –elokuvasta tuttua hahmoa, jossa Jet Li esitti taistelulajien eksperttiä Wong Fei-Hungia. Sekä Fong että Wong ovat ovat kansallisen myytin rakentamisessa esiin nostettuja, molemmat ovat Kiinan enemmistökansallisuuden eli han-kansan edustajia, ja molemmille rakennetaan samanlaista imagoa kansan tukemasta vastarinnasta Manchu-dynastiaa ja sen korruptoitunutta järjestelmää vastaan. Fong Sai Yuk tyytyy esittämään politiikan varsin etäisesti, eikä se nouse elokuvan pääosaan, vaikka onkin tiukasti osa kehyskertomusta. Silti tämän kaltaisessa historian opetuksessa on kyse historian esittämisen poliittisesta hyväksikäytöstä, toisin sanoen historiapolitiikasta.

Siinä mielessä Fong Sai Yuk on kansallisen rakentamista – nyt Hongkongin ja sen elokuvateollisuuden perspektiivistä, joka eroaa maaner-Kiinan historiallisen ajattelun peruslinjoista yllättävän vähän.

Tarinan lähtökohta on valta-asetelma. Paha keisari ei ole suosittu alamaisiensa joukossa. Kansa, johon kova mutta rauhallinen Fong Sai Yuk pohjimmiltaa lukeutuu ja samastuu, on muodostanut oman yhteisönsä punaisen kukan nimissä. Tarkoituksena on saada aikaan vallanvaihdos. Mutta yhteisön jäsenistöstä on olemassa lista, jonka keisari haluaa saada haltuunsa tuhotakseen järjestön.

Fong Sai Yuk on myös nuori taistelulajien taitaja, joka suojelee listaa hallussaan pitävän kantonilaisen kauppiaan tytärtä tämän joutuessa vaikeuksiin. Fong ottaa asiakseen suojella myös tytön isää salamurhalta sen jälkeen, kun hän saa tietää tämän olevan kielletyn järjestön jäsen.

Romantiikkaa ja toimintaa tarjoaa Fongin mahdollisuus saada itselleen vaimo taistelemalla Tiger Lun määrämän vastustajan kanssa. Tätä romanttista asetelmaa ryydittää kung fu –elokuvalle vähemmän totutulla tavalla ehdollinen avioliitto ja niihin liittyvät petokset, sukupuolenvaihdokset; ylipäätään esille tulee tavallista selkeämmin naisen asema kiinalaisessa yhteiskunnassa.

Huomattava on, että komedia saa varsin usein vallan muista näkökulmista. Vaikka konteksti on kiinalainen, käsittely on tuttua tavaraa läntisistä televisiosarjoista.

Vielä kannattaa nostaa esiin yksi näkökulma elokuvaan. Kung fu -elokuvan estetiikan keskiössä ovat taistelukohtaukset. Niiden rytmi, sijoittelu ja sisäinen kehitys ovat tavallisimmin kung fu –elokuvia kriittisesti katsovan ja vertailevan lähtökohtia. Fong Sai Yukin vaijeritemput (englanniksi wire-fu), akrobatia ja kameratyöskentely ovat saaneet kiitosta, eivätkä aiheetta, sillä varsinkaan vauhtia ei sen monista taistelukohtauksista puutu.

- Jari Sedergren Orionin elokuvaesitteessä 13.3.2003